Historismi muotoilussa 2.0

Näyttää siltä että muotoilijat arvostavat taas perinteitä. Tästä on näkyvissä melko selviä merkkejä. Muotokieli on toki seuraillut viime vuosina 1900-luvun lopun vuosikymmeniä. Erityisen suosittua on ollut 50- ja 60-lukujen tyylin ja muotokielen lainailu – jopa suoranainen kopiointi. Nyt vanhaa sulautetaan uuteen eri tavalla, ”miksaten” tai ”twistaten”, kuten Paola Suhonen sanoo. Suhonen on ollut keskeisessä roolissa ”Fennofolk-liikkeessä”, joka esittäytyi viime kesänä Designmuseossa. Sinänsä melko tylsässä Fennofolk-näyttelyssä oli esillä monia kiinnostavia esimerkkejä kansanperinteiden uudelleen muokkauksesta. Yksi hyvä esimerkki oli Harri Koskisen lepolavitsa, joka on valmistettu päreistä. Koskinen on myös jatkanut päreen käyttöä uudenlaisessa ”pärekorissa”, jota myydään Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Toinen signaali on keraamikko Nathalie Lahdenmäen näyttely Lainauksia. Näyttelyssä on esillä muun muassa lapinlusikoita muistuttavia keraamisia lusikoita. Kaikkien esineiden muotokieli on lainattu museoiden kokoelmissa olevista esineistä, suomesta ja ulkomailta. Näyttely on avoinna Galleria Johan S:ssä  12.10. saakka.

Ornamon viime vuonna ensimmäistä kertaa myöntämä SISUpuukko-palkinto henkii puukonvalmistamisen pitkiä perinteitä. Puukkopalkinnon on suunnitellut ja valmistanut kuopiolainen puukkomestari Pasi Jaakonaho.

Historiasta uudella tavalla ammentava ajattelu ei ole ollut vierasta maailmallakaan. Hollantilainen muotoilija Hella Jongerius kokosi muutama vuosi sitten Cooper-Hewittin kansalliseen muotoilumuseoon näyttelyn Works from the Permanent Collection, jossa oli siis esillä hänen valitsemiaan töitä museon kokoelmista. Jongerius on käyttänyt useissa töissään hyvin tarkoituksellisesti ja luovasti fragmentteja historiasta. 

Kokonaisuudessaan tämä historian lainailu ei ole aivan uusi ilmiö. Folklore-teemaisia juttuja viljeltiin ruotsalaisissa trendi- ja sisustuslehdissä muutama vuosi sitten melko paljonkin. Ja koko muotoilun historia on tietysti lainojen lainoja, samalla tavalla kuin tieteellinen totuus on täynnä viitteiden takana olevia viitteitä. Jokin tässä asenteessa historiaan ja perinteisiin on kumminkin muuttunut – tai on muuttumassa. Mistä tämä eräänlainen sisään- tai taaksepäin kääntyminen johtuu?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s