Aihearkisto: arkkitehtuuri

Kauppakeskusten suosio jatkaa kasvuaan ja uusia kauppakeskuksia rakennetaan yhä enemmän. Kysyntää ja markkinoita kauppakeskuksilla tuntuu olevan, tästä kertoo muun muassa Helsingin Itäkeskuksen laajentuminen. Kauppakeskuksia vaivaa kuitenkin erikoistumisen puute. Etenkin Suomen kauppakeskuksissa palvelut ovat kuluttajan näkökulmasta kovin yksitoikkoisia, eikä liikkeiden vaihtuvuussykli tyydytä myöskään kauppakeskusjohtajia. Toinen ongelma koskee keskustan ulkopuolella sijaitsevia, pienempien kaupunkien kauppakeskuksia, joita käytetään enimmäkseen viikonloppuisin. Jatkuvasti kasvava kiire ja vapaa-ajan väheneminen haastaa kaukaiset kauppakeskukset monipuolistamaan palvelutarjontaansa, jotta keskuksiin poikettaisiin myös arkena, esimerkiksi harrastuksiin ja ruokakauppaan. – Enää asiakkaille eivät riitä vain ketjuliikkeet ja -ravintolat.

Kauppakeskuksien rinnalle on noussut erilaisia viihdekeskuksia, joista löytyy elokuvateatteria, keilahallia ja kuntosalia, esimerkkinä tästä hiljattain avattu Kuopion IsoCee. Viihdepalveluiden ohella kauppakeskuksiin olisi syytä sijoittaa myös monipuolisempaa kulttuuritarjontaa, esimerkkinä onnistuneesta kulttuuripalvelusta Espoon kauppakeskus Sellon kirjasto, joka on ollut menestys ja on nykyään Suomen suosituin kirjasto. Myös kauppakeskuksessa sijaitseva musiikkiopisto on ollut menestys, vaikka alkuun sen sijoittamista kauppakeskuksen yhteyteen ihmeteltiin.

Perustelut kulttuuri ja terveyspalveluille ovat loogiset: Tuodaan palvelut sinne missä kuluttajat ovat ja toisaalta tuodaan kauppakeskuksiin ”arkisia” palveluita, jotta etenkin kauppakeskusten läheisyydessä asuvat ihmiset käyttäisivät palveluita myös arkena.

  • Kauppakeskusten suosio, toisaalta myös erikoistumisen puute
  • Odottamaton suosio Sellossa
  • Kauppakeskusten sijainti ajankäytön haasteena
  • Kuntosalien suosion kasvu
  • Terveyspalvelujen ”vapautuminen”, kuluttaja saa valita yksityisiä palveluita

Olemassa olevia esimerkkejä: Espoon Sello, Rukan kauppakeskus Kumpare ja viihdekeskus Flamingo

Mitä hyötyä multipalvelukeskuksista on kuluttajalle

  • Kauppakeskusten rooli pelkkänä ostospaikkana on jäänyt jo historiaan ja ihmiset tulevat kauppakeskuksiin viettämään aikaa. Tätä käyttäytymistä tulisi tukea enemmän tilasuunnittelun avulla, esimerkiksi tuomalla kauppakeskuksien käytäville vaihtuvaa taidetta (taidegalleria) ja tapahtumia.
  • Kuluttaja säästää aikaa ja vaivaa
  • Hyvinvointipalveluita tarjoavat jo parturi-kampaamot ja kauneushoitolat, mutta tulevaisuudessa myös terveydenhuollon palveluita on saatavilla saman katon alta. Mikäs sen käytännöllisempää, kuin hoitaa samalla reissulla esimerkiksi lasten harrastukset, hammaslääkäri ja ruokaostokset.

Elinkeinonharjoittajalle

  • Vastaaminen asiakkaiden kysyntään -> tuottoisaa liiketoimintaa
  • Erikoistumalla erottuu kilpailijoista. (Kauppakeskusjohtajien / -yrittäjien huomioitava kasvava kilpailu)
  • Tasaisemmat asiakasvirrat läpi viikon

Sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta

Arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien tehtäväksi jää suunnitella toimivia ja viihtyisiä palvelukeskuskokonaisuuksia, joiden käytävillä voi olla taidegalleriaa, katolla puutarha ja pohjakerroksessa kirjasto tai kuntosali. Etenkin matkailualueilla kauppakeskusten yhteyteen tulisi suunnitella hotelleja.

Sello

Tulevaisuuden kauppakeskus

Kauppakeskus pitää asiakkaan otteessaan aamusta iltaan

Optio nro 19, 21.11.2013, Näin rakennat toimivan kauppakeskuksen, Jussi Jalkanen s.34

”Julkiset palvelut ovat merkittävä osa kauppakeskuksia. Tulevaisuudessa ne ovat vielä merkittävämpiä. Ne pitää ottaa mukaan jo keskuksen suunnitteluvaiheessa”

”Espoon Sellon kirjasto on miljoonalla kävijällään Suomen vilkkain. Myös ennakkoluuloja kohdannut musiikkiopisto on ollut menestys.” – Matti Karlsson

 

– Juulia

Juulia Manninen, Anne-Mari Korhonen ja Emmi Kinnunen

Valon merkitys urbaanissa ympäristössä

Suunnitelmallisen kaupunkivalaistuksen hyötyjä ovat mm. turvallisuus ja arjen sujuvuus ihmisten pakkautuessa tiheisiin asutuskeskuksiin. Valoilla voidaan helpottaa informaation kulkua ja luoda turvallinen ympäristö, jossa vastaantulija on helpompi huomata. Kunnollisella valaistuksella voidaan ennaltaehkäistä myös rikoksia ja liikenneonnettomuuksia.

Kun luonnonvaloa ei talvella paljoa ole, keinovalolla on suuri vaikutus ihmisten viihtyvyyteen. Hyvän ulkovalaistuksen avulla kaupungit voivat muuntua kuluttajien ympärivuotisiksi olohuoneiksi, jonne lähdetään mielellään viettämään aikaa. Kaupungeilla on myös mahdollisuus korostaa omaa identiteettiään valaisemalla kulttuurillisesti tärkeitä kohteita ja elävöittää julkista tilaa vaikka valotaiteen avulla.

Valon lisääminen kaupunkeihin on kuitenkin haastavaa suurten ylläpitokustannusten ja kaupunkien pienten budjettien takia. Lisäksi kasvavat paineet ympäristöystävällisiin valintoihin aiheuttavat kitkaa päättäjien ja kuluttajien välillä. Myös valosuunnitteluun tulisi käyttää resursseja, jotta vältyttäisiin turhilta ongelmilta, kuten häikäisyltä ja ylimääräiseltä valosaasteelta. Valon tulisi jakautua ympäristössään vain sinne, missä sitä tarvitaan.

Tässä muutamia pohtimiamme ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi:

  • valojen säädettävyys liiketunnistimien ja ohjelmoinnin avulla
  • katuvalaistuksen himmentäminen (ei sammuttaminen kokonaan) hiljaisempina aikoina
  • valojen oikea suuntaus häikäisyn vähentämiseksi
  • energiatehokkaiden ledvalojen käyttö
  • katuvalaistuksen siirtäminen katuun voisi vähentää turhaa valon määrää. Esimerkiksi Barcelonassa sijaitseva IN-TENTA –niminen firma loi valoa hohtavan katulaatan, joka ei vie tilaa katuliikenteeltä.

Uskomme valon merkityksen kasvavan urbaanissa miljöössä kasvavan väestön, lisääntyneen liikenteen ja ihmisten mukavuudenhaluisuuden vuoksi. Täytyy myös muistaa, että pimeys ei ole vain haitta, vaan myös mahdollisuus! Tässä lopuksi vielä muutamia linkkejä aiheeseen liittyen:

t. Emmi

(Emmi, Anne-Mari ja Juulia)

Puun käyttö lisääntyy rakentamisessa

Puu on kaunis ja ekologinen materiaali. Puupinnat osana arkkitehtuuria tuovat luonnon lähemmäs ja puu herättää ihmisissä voimakkaita tuntemuksia. Luonnossa kasvaa jopa 30 kerroksen korkuisia puita, mutta silti rakentamamme puurakennukset ovat vain neljä kerrosta korkeita.

Teräksen ja betonin tuotanto aiheuttavat noin 8% kasvihuonekaasupäästöistä, kun taas metsät toimivat päinvastoin, ne muuttavat hiilidioksidia hapeksi jota ilmakehä tarvitsee.

Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän asuntoja, sillä maapallon väestö kasvaa, on paljon kodittomia ja väestöt tulevat keskittymään yhä enemmän kaupunkeihin. Onko kuitenkaan viisasta ratkaista maailmanlaajuista asumisongelmaa teräksellä ja betonilla, kun on otettava huomioon myös ilmastonmuutos. Ratkaisu tähän voi olla puurakentamisen lisääntyminen, sillä se on ainoa rakennusmateriaali joka kasvaa auringon voimalla.

Puurakentamisen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa voimme pystyä rakentamaan puusta yhä korkeampia rakennuksia, jotka ovat yhtä turvallisia ja kestäviä kuin teräsbetonirakennuksetkin.

http://www.youtube.com/watch?v=Xi_PD5aZT7Q

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Uskottava+paloturvallisuus+on+puurakentamisen+edellytys/a1390288865788

– Greta Ehrnrooth ja Elli Väätäinen

Palvelumuotoilun kasvava merkitys

Palvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Palvelumuotoilu on palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin, eli palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua siten, että palvelu vastaa käyttäjän tarpeita ja palveluntarjoajan toiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilun suosio ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa, sillä esimerkiksi yrityksille tärkeät nettisivut tarvitsevat selkeän ja houkuttelevan ulkoasun, sekä käytettävyyden. Myös esimerkiksi lippuautomaattien funktio ja lentokenttäopasteiden suunnittelu liittyvät palvelumuotoiluun.

Onko tämä kokonaan uutta? Vahvistuuko ilmiö? Vaikutukset? Yhteys muihin ilmiöihin?

Muutamien vuosien sisällä kasvanut palvelumuotoilun merkitys ei ole enää täysin uutta, mutta nyt yhä useammat yritykset havahtuvat palvelumuotoilun käytön etuihin. Palvelumuotoilun kasvava tarve johtuu paljon internetin vaikutuksesta, eli nettiin siirtymisestä. Palvelumuotoilu ehkä myös kannustaa palveluiden siirtämistä esimerkiksi nettiin, koska palvelumuotoilulla niille saadaan hyvät puitteet. Todennäköistä on, että jatkossa jokainen, etenkin parempaan menestykseen pyrkivä, yritys tulee tarvitsemaan palvelumuotoilun ammattilaisia. Palvelumuotoilun jatkuva yleistyminen muokkaa siitä jonkinlaisen trendin aivan lähitulevaisuudessa. Palvelumuotoilijoiden lisääntyvä tarve synnyttää muotoilun alalle uusia työpaikkoja.

kuva2

Linkit ja lähteet:

http://palmu.fi/palvelut/palvelumuotoilu

http://palmu.fi/asiakkaita/aurinkomatkat

https://aaltopro.aalto.fi/fi/koulutus/avoin_koulutus/koulutushaku/course/palvelumuotoilu/

Monika. R & Milka. L

Puumateriaalin käytön lisääminen ja uudet mahdollisuudet tulevaisuudessa

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ehdottaa 3/2013 julkaisussaan, että Itä-Suomen yliopisto olisi mainio puumateriaalien mahdollisuuksien tutkimuspaikka, ”puuyliopisto”.

Aiemmin puunkäyttö oli ison mittakaavan toimintaa, jolloin puusta tuotettiin lämpöä, koteja, työkaluja ja kalusteita. Sitten on siirrytty pienempään skaalaan, jossa puunkuituja alettiin hyödyntää paperi ja pakkausteollisuudessa.

Nyt ollaan siirtymässä mikro- ja nanoskaalaan, jossa puun pienimpiä osia, kuten nanokuituja ja polymeerejä hyödynnetään perinteisten ja uusien materiaalien valmistuksessa. Puun biofibrillejä voidaan käyttää mm. maaleissa, pinnoitteissa ja betonissa. Materiaaleista voidaan tehdä lujempia, kevyempiä tai ohuempia tarpeen mukaan. Puutuotteiden valmistuksessa yhdistyy design, kädentaidot ja puun ympäristöystävälliset käsittelytavat.                                                                                                                              Tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, jotka tuotteillaan ja palveluillaan, tuovat ratkaisuja ilmastonmuutokseen sekä ruoka-, vesi- ja energiapulaan. Esimerkiksi kotimainen Woodnotes on designyritys, joka valmistaa paperinarusta mattoja ja sisustustekstiilejä. Toinen kotimainen esimerkki on Puusta innovations arkkitehtitoimisto, jonka perusajatus on innovatiivinen puunkäyttö suunnittelukohteissa.

Onko tämä kokonaan uutta? Vahvistuuko ilmiö? Vaikutukset? Yhteys muihin ilmiöihin?

Tämä ei ole täysin uutta, puuta on käytetty ennenkin, mutta kestävän kehityksen tavoittelu johtaa puun tarkempaan tutkimiseen ja aivan uudenlaiseen hyödyntämiseen myös sisustusalalla. Ilmiö liittyy vahvasti kestävä kehitys ilmiöön ja vahvistaa sitä.

Hyvin todennäköisesti tästä tulee suosittu trendi ihan lähitulevaisuudessa, kunhan tutkimukset etenevät. Markkinoilla tulee olemaan enemmän puupohjaisia materiaalivaihtoehtoja.

kuva 1

Aiheeseen liittyvää: Arkkitehti Janne Revon selvitystyö Kuopion puutalorakentamisen mahdollisuuksista. http://www.savonsanomat.fi/savo/selvitys-nain-keskusta-ehyeksi-puutaloilla/1707139

Linkit ja lähteet:

TUVJ 3/2013 Kaikkea muuta puusta                                                            

http://www.puustainnovations.fi/

http://www.woodnotes.fi/fi/

Monika. R & Milka. L

Muutto veden alle

Millaista olisi asua sinisessä maailmassa kalojen ja korallien keskellä? Tulevaisuudessa se on ehkä mahdollista. Dubaihin on suunnitteilla rakennettavaksi Water Discus Hotelli, joka tulisi olemaan osittain veden alla. Hotellien lisäksi tulevaisuudessa veden alle voitaisiin rakentaa yksityisasuntoja ja jopa kokonaisia kaupunkeja! Mutta kuinka toteuttamiskelpoinen tämä idea on?

Dubai hotel 1

     Vedenalainen asuminen voisi lievittää ihmisten liikakansoitukseen liittyviä ongelmia ja olla ratkaisu mahdollisiin luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. Tutkija Ian Koblick:n mukaan nykyajan tekniikalla voitaisiin jo rakentaa sadalle ihmiselle bunkkerimaisia vedenalaisia ympäristöjä. Teknisiä laitteita tarvittaisiin mm. hätäevakuointijärjestelmään sekä ilman saatavuuteen että oikean kosteuspitoisuuden ylläpitämiseen. Nykyään mm. energian saanti teknisiin laitteisiin olisi haaste. Tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää aaltoja energian saamisessa.

     Rakennukset olisi valmistettu teräksestä, erikoisvalmisteisesta sementistä ja lasista ja tehty monimuotoisiin modulaarisiin muotoihin, ei yksittäisiksi isoiksi rakennuksiksi. Näitä pieniä rakennuksia voitaisiin muokata sen mukaan miten paljon niille olisi tarvetta. Rakennukset rakennettaisiin enintään 300 m syvyyteen kovan vedenpaineen vuoksi.  Tulevaisuuden vedenalaisiin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa kasveja tuomaan ihmisille tarpeeksi oikeanlaista happea. Veden alla ihmisten ravintoa olisi tuoreet kalat ja planktoni sekä säilötyt, kuivatut elintarvikkeet. Meribiologit hyötyisivät merenalaisista asumuksista, sillä meren elämän tutkiminen olisi helpompaa asumumuksista käsin.

      Suuremmatkin vedenalaiset rakennukset olisi toteutettavissa, jos olisi tarpeeksi rahoitusta, motivaatiota projektin aikaansaamiseksi sekä mielenkiintoa asian suhteen. Vedenalainen asuminen vaikuttaa kuitenkin olevan tulevaisuudessa in. On melko varmaa, että tulevaisuudessa melkein puolet ihmisistä asuu veden alla. Nyt ajatus tuntuu hassulta, mutta tulevaisuudessa eri olosuhteet voivat pakottaa ihmiset veden alle.

Dubai hotel 2

Tekstin lähteet:

http://www.bbc.com/future/story/20130930-can-we-build-underwater-cities

http://www.deep-ocean-technology.com/

Kuvien lähteet:                                                   

http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2138828/Dubai-underwater-hotel-Emirate-plans-hotel-rooms-10m-surface-sea.html

http://www.kinghdwallpaper.com/dubai-underwater-hotel-rooms.html

Milka.L & Monika.R

Sama muoto, eri mittakaava

Esimerkiksi hajuvesipulloja tarkastellessa voidaan huomata muodon yhteneväisyyksiä nykyaikaiseen arkkitehtuuriin. Nykyaikaiset rakennukset eivät koostu enää harjakatosta sekä suorakaiteen muotoisesta pohjasta ja neljästä seinästä, vaan ovat paljon monimuotoisempia.

1. tate-modern-building-m23864 2. lancome-hypnose-eau-de-parfum-75ml_5

3. new-york-city-architecture-hearst RR

http://artpulsemagazine.com/wp-content/uploads/2010/03/tate-modern-building-m23864.gif

http://www.flaconi.de/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/l/a/lancome-hypnose-eau-de-parfum-75ml_5.jpg

http://www.glenwoodnyc.com/manhattan-living/wp-content/uploads/resource/new-york-city-architecture-hearst.jpeg

http://www.vjansen.com/wp-content/uploads/2013/05/PP-EDP_BOTTLE_LR.jpg

Emma, Laura P. ja Laura V.