Aihearkisto: ekologia

Pala luontoa

Viimevuosen yksi vallitsevista teemoista on ollut ekologisuus ja eettisyys. Nykypäivänä kuluttajat ovat kiinnostuneempia tuotteiden materiaaleista ja materiaalien alkuperästä. Oman näkemyksensä tähän on tuonut myös Lohjalainen tekstiilitaiteilija Laura Merz, joka valmistaa Helsingissä lapasia citykaneista.

kanirukkaset

”Kanirukkaset ovat ekologinen luksustuote. Rukkasten on tarkoitus lämmittää käsien lisäksi mieltä. Rukkasten valmistuksessa yhdistyvät ekologisen kierrätys, käsityö, kotimaisuus ja paikallisten lähimateriaalien hyödyntäminen. Kanirukkaset tuovat palan luontoa kaupunkilaisten käsiin” Laura Merz

Ihminen ja kanit

Samalla ideologialla toimii myös Tiensivu, joka uudistaa kotimaisia nahkatuotteita polttokuvioimalla niihin uuden uniikit kuvioit. ”Emme halua tuottaa maailmaan uutta materaalia, joten second hand-tuotteet ovat meille luonnollinen vaihtoehto” Helinä Tiensivu

lapikkaat

Nahkatakki

Yksi taiteilija on vienyt saman ekologisen ajatusmallin astetta pidemmälle, käyttämällä materiaalina omaa ihoaan. Sruli Recht on tehnyt Forget me knot- sormuksen omasta vatsanahastaan, joka poistettiin plastiikkakirurgin toimesta ja jatkokäsiteltiin nahankäsittelymenetelmin koruun liitettäväksi.

Forget_Me_Knot_2_1024x1024

Pala ihoa ja kultaa

Tiensivu. Luettu 24.2.2014. http://tiensivu.fi/

Forget me knot. Luettu 24.2.2014. http://store.srulirecht.com/collections/frontpage/products/forget-me-knot

Olivia lehti.Tiensivu. 12/13.

Forget Me Knot. Luettu 24.2.2014. http://store.srulirecht.com/collections/frontpage/products/forget-me-knot

Taito.  6/13

Anni Lehtonen ja Marjaana Pulkkanen

Puun käyttö lisääntyy rakentamisessa

Puu on kaunis ja ekologinen materiaali. Puupinnat osana arkkitehtuuria tuovat luonnon lähemmäs ja puu herättää ihmisissä voimakkaita tuntemuksia. Luonnossa kasvaa jopa 30 kerroksen korkuisia puita, mutta silti rakentamamme puurakennukset ovat vain neljä kerrosta korkeita.

Teräksen ja betonin tuotanto aiheuttavat noin 8% kasvihuonekaasupäästöistä, kun taas metsät toimivat päinvastoin, ne muuttavat hiilidioksidia hapeksi jota ilmakehä tarvitsee.

Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän asuntoja, sillä maapallon väestö kasvaa, on paljon kodittomia ja väestöt tulevat keskittymään yhä enemmän kaupunkeihin. Onko kuitenkaan viisasta ratkaista maailmanlaajuista asumisongelmaa teräksellä ja betonilla, kun on otettava huomioon myös ilmastonmuutos. Ratkaisu tähän voi olla puurakentamisen lisääntyminen, sillä se on ainoa rakennusmateriaali joka kasvaa auringon voimalla.

Puurakentamisen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa voimme pystyä rakentamaan puusta yhä korkeampia rakennuksia, jotka ovat yhtä turvallisia ja kestäviä kuin teräsbetonirakennuksetkin.

http://www.youtube.com/watch?v=Xi_PD5aZT7Q

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Uskottava+paloturvallisuus+on+puurakentamisen+edellytys/a1390288865788

– Greta Ehrnrooth ja Elli Väätäinen

Muutto veden alle

Millaista olisi asua sinisessä maailmassa kalojen ja korallien keskellä? Tulevaisuudessa se on ehkä mahdollista. Dubaihin on suunnitteilla rakennettavaksi Water Discus Hotelli, joka tulisi olemaan osittain veden alla. Hotellien lisäksi tulevaisuudessa veden alle voitaisiin rakentaa yksityisasuntoja ja jopa kokonaisia kaupunkeja! Mutta kuinka toteuttamiskelpoinen tämä idea on?

Dubai hotel 1

     Vedenalainen asuminen voisi lievittää ihmisten liikakansoitukseen liittyviä ongelmia ja olla ratkaisu mahdollisiin luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. Tutkija Ian Koblick:n mukaan nykyajan tekniikalla voitaisiin jo rakentaa sadalle ihmiselle bunkkerimaisia vedenalaisia ympäristöjä. Teknisiä laitteita tarvittaisiin mm. hätäevakuointijärjestelmään sekä ilman saatavuuteen että oikean kosteuspitoisuuden ylläpitämiseen. Nykyään mm. energian saanti teknisiin laitteisiin olisi haaste. Tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää aaltoja energian saamisessa.

     Rakennukset olisi valmistettu teräksestä, erikoisvalmisteisesta sementistä ja lasista ja tehty monimuotoisiin modulaarisiin muotoihin, ei yksittäisiksi isoiksi rakennuksiksi. Näitä pieniä rakennuksia voitaisiin muokata sen mukaan miten paljon niille olisi tarvetta. Rakennukset rakennettaisiin enintään 300 m syvyyteen kovan vedenpaineen vuoksi.  Tulevaisuuden vedenalaisiin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa kasveja tuomaan ihmisille tarpeeksi oikeanlaista happea. Veden alla ihmisten ravintoa olisi tuoreet kalat ja planktoni sekä säilötyt, kuivatut elintarvikkeet. Meribiologit hyötyisivät merenalaisista asumuksista, sillä meren elämän tutkiminen olisi helpompaa asumumuksista käsin.

      Suuremmatkin vedenalaiset rakennukset olisi toteutettavissa, jos olisi tarpeeksi rahoitusta, motivaatiota projektin aikaansaamiseksi sekä mielenkiintoa asian suhteen. Vedenalainen asuminen vaikuttaa kuitenkin olevan tulevaisuudessa in. On melko varmaa, että tulevaisuudessa melkein puolet ihmisistä asuu veden alla. Nyt ajatus tuntuu hassulta, mutta tulevaisuudessa eri olosuhteet voivat pakottaa ihmiset veden alle.

Dubai hotel 2

Tekstin lähteet:

http://www.bbc.com/future/story/20130930-can-we-build-underwater-cities

http://www.deep-ocean-technology.com/

Kuvien lähteet:                                                   

http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2138828/Dubai-underwater-hotel-Emirate-plans-hotel-rooms-10m-surface-sea.html

http://www.kinghdwallpaper.com/dubai-underwater-hotel-rooms.html

Milka.L & Monika.R

Ryijyperinne sisustustrendiksi?

Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600- luvun lopulta, mutta tiedetään varmaksi, että niitä on valmistettu ainakin 1400- luvulta lähtien. 1700- luvun lopussa alkoi kansanomaisten ryijyjen kukoistuskausi. Suuritöinen ja arvokas vihkiryijy yleistyi.

Monet tunnetut suomalaiset taiteilijat ovat suunnitelleet ryijyjä, muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Armi Ratia.

liekki-ryijy

Gallen-Kallela, Liekki

täkänä

Ratia, Täkänä

Nykyaikana ryijyjen suosio on ollut nousussa ja niitä käytetään esimerkiksi parantamaan akustiikkaa. Samalla ryijyt toimivat abstrakteina taideteoksina. Nuoret ihmiset ovat innostuneet ryijyistä ja niiden valmistamisesta. Ryijyissä yhdistyy käsillä tekeminen ja ekologiset aidot luonnon materiaalit.

SAMMALSEINÄ-RYIJY-for-Tapiola-company

Elina Helenius, sammalseinä

Ryijy historiaa http://www.kaspaikka.fi/ryijy/ryijyhistoriaa-1800-luvulle.htm [luettu 17.02.2014]

Kauppalehti OPTIO 3/2014, s. 32-35, Ryijy edellä nykyaikaan [Sari Karjalainen]

Liekki-ryijy, Akseli Gallen-Kallela  http://www.nba.fi/fi/Image/14104/liekki-ryijy.jpg [luettu 17.02.2014

Täkänä, Armi Ratia http://www.timeoftheaquarius.com/2012/08/takana.html [luettu 17.02.2014]

Sammalseinä, Elina Helenius http://www.elinahelenius.com/wp/wp-content/uploads/2011/12/SAMMALSEIN%C3%84-RYIJY-for-Tapiola-company.jpg [luettu 17.02.2014]

Emma, Laura P. ja  Laura V.

Kestävää vai kestämätöntä?

Muotoilu heijastelee myös sitä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen arvoja. Epävakaa talous ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen näkyvät enenevissä määrin myös muotoilun ja taiteen saralla. Onkin ollut mielenkiintoista pohtia, mihin tämä kaikki voisi mahdollisesti olla menossa? Voisiko taide olla ekologisempaa? Ihmiset ovat nykyisin hyvin tietoisia ympäristöasioista, mutta voisiko sitä yhdistää myös sisustamiseen tai taiteeseen, kuitenkin siten, että suunniteltavat tuotteet ovat yksilöllisiä?

Signaaleja pohtiessamme löysimme artikkeleita, jotka käsittelevät taidetta joka on tehty luontoon, eli kausitaidetta, kuten nimesimme tämän taiteen suunnan. Taidetta ei ole tarkoitus tehdä pysyväksi, vaan se on pysyvä luonnon ehdoilla. Brittiläinen taiteilija Simon Beck tekee taideteoksia kävelemällä kuvioita lumihangessa. Teokset ovat valtavan kokoisia ja näkyvät parhaiten lintuperspektiivistä katsottua. Suomessa ja maailmalla järjestetään myös lumi- ja jääveistoskilpailuita. Näissä syntyneet veistokset ovat taatusti ekologisia ja näyttäviä, eikä niihin ehdi kyllästyä.

snow-art10

Askel askeleelta syntynyt Simon Beckin taideteos

Ihmiset haluavat tuoda enemmän persoonallisuuttaan myös sisustamiseen. Saksalainen muotoilija Konstantin Grcic on ottanut eri urheiluvälineiden osia huonekaluihin. Tunnetuin näistä lienee Champions-sarjan pöydät. Michiganista kotoisin oleva taiteilija ja pyörämekaanikko Andy Gregg on puolestaan ottanut käyttöönsä romupyörien osia ja suunnitellut niistä monia huonekauluja. Trendiksi on noussut kierrättäminen ja ihmiset jakavat kierrätysideoita monissa eri medioissa, kuten blogeissa ja Facebookissa. Arvostuksen määrä nousee sitä mukaa miten innovatiivisen kierrätysidean keksii.

dezeen_Champions-by-Konstantin-Grcic

Konstantin Gricicin Champions-sarjan pöytä

lcmx Lounge chair

Andy Greggin LCMX Lounge Chair

Molempien suuntauksien ideologia tukee ekologista ajattelutapaa, sekä sitä kuinka yhteiskunnan vaikutus heijastuu muotoiluun. Yhteiskunnan arvot ja suuntaus onkin muotoilijalle tärkeää ottaa huomioon, sillä eihän kukaan osta tuotteita jotka eivät palvele heidän tarpeitaan. Kilpailu on alalla kovaa, joten luonnollisesti kuluttaja valitsee tuoteviidakosta tuotteen jonka hän kokee omia arvojaan edustavaksi. Jalosta kierrätyksen puolestapuhujana nyky-yhteiskunta on toisaalta myös kertakäyttöä suosivaa ja helposti kyllästyvää kansaa, joten kausitaide tukee tätä ajatusta.

Kuvien lähteet: kuva 1, kuva 2, kuva 3.

Muuta luettavaa:

Muotoilu markkinoinnin kilpailukeinona

Taiteen tulevaisuus

-Jonna S.& Katja K.-

Perunamaa parvekkeelle

Yrttien ja tomaattien kasvatus parvekkeella on yleistä, mutta Biolan on tuonut markkinoille Perunasäkin, joka mahdollistaa perunan kasvatuksen kaupungissakin.

Kasvatetaanko tulevaisuudessa kaikki ruoka itse?

isokuva_biolan

http://www.sisustakotia.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=700&cntnt01origid=46&cntnt01detailtemplate=alasivu_yhdistetty&cntnt01returnid=46

http://www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatuotteet/kasvualustat/biolan-perunasaekki/tuoteseloste

Kulutuksen psykologia

Viime vuosina on syntynyt monia ekovaatemerkkejä ja kierrätykseen keskittyneitä yrityksiä. Kestävän kehitysten mukaisten tuotteitten tarjonnan kasvun lisäksi uutena ilmiönä on tullut suurempi huomio itse kulutukseen ja sen syihin.

Ihmiset ovat heränneet tavarapaljouteen ja nyt mediassa on alkanut esiintyä entistä enemmän artikkeleita kulutuksen syistä ja vinkeistä sen ”hillitsemiseen”.

Viime tammikuussa huomiota saanut Tavarataivas-dokumentti kertoo yhden miehen tavoitteesta selvittää, mitä ihminen oikeasti tarvitsee ja mitä tulisi tilalle, jos tavara olisi pois tieltä.

http://www.hs.fi/sunnuntai/Vuosi+ilman+tavaraa/a1357969819187

Taloussanomien sivuilta löytyy useita artikkeleita psykologisista tutkimuksista, jotka selvittävät ostamisen syitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Aiheeseen liittyvä ilmiö on myös brändäykseen herääminen. Esimerkiksi viime elokuussa Helsingin Sanomat kirjoitti siitä, että H&M omistaa Helsingin keskustassa kahden korttelin sisällä kuusi liikettä, mutta eri nimillä. Tämä aiheutti keskustelua keinoista, joilla yritykset yrittävät vaikuttaa kuluttajiin.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376106224589

http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2013/08/brandayksen-voima-h-ja-hollister.html

Ilmiöllä on kaksi puolta. On alkanut ilmestyä materiaalia, jossa neuvotaan miten omaa kuluttamista voi hillitä ja järkeistää. Toisaalta edelleen on ilmestynyt materiaalia, jossa provosoidaan kyseenalaistamaan omaa kuluttamista. Vaikuttaa siis siltä, että edelleenkään ei olla täysin herätty oman kuluttamisen tutkimiseen, ja tiedostavaan kulutukseen.

Ekologisten tuotteiden tarjoamisen lisäksi yritykset tarjoavat nykyään myös entistä enemmän esimerkiksi vaatteiden muokkaus- ja huoltopalveluita. Iltasanomiin asti päätyi esimerkiksi Carlings Trion ohjeistus farkkujen pakastamisesta.

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288601571484.html

Ilmiö saattaa vaikuttaa (joskin luultavasti hitaasti) vaatetusyritysten toimintaan. Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan: ”H&M on avannut Cosin ja & Other Storiesin, koska se on huomannut, ettei pelkkä anonyymi, halpa muoti vedä enää samalla tavalla. Kyllä se jollain tavalla alkaa olla tiensä päässä”, Koski sanoo.”

Linkkejä:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Vuosi+ilman+tavaraa/a1357969819187

http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2013/04/19/50-paria-kenkia-kaapissa-psykologi-kertoo-miksi/20135718/139

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/04/19/et-edes-kayta-nain-suurta-osaa-vaatteistasi/20135769/12

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/04/22/suurin-osa-kulutuksesta-on-taysin-aivotonta/20135834/139

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376106224589

http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2013/08/brandayksen-voima-h-ja-hollister.html

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/08/27/laita-korkokengat-jalkaan-kun-lahdet-ostoksille/201311874/139

http://www.indiedays.com/ext/stylegenda/some-facts-about-the-fashion-industry

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288601571484.html