Aihearkisto: historia

Hifistely elämäntapana

Kaikella voi hifistellä. Hifistelyllä tarkoitetaan jonkin asian äärimmilleen viemistä verrattuna ”perustasoon”. Hifistely on muutakin kuin teknologiaa, se voi olla myös ideologia. Tavallaan sillä yritetään pyrkiä täydellisyyteen tai ihanteisiin jollain osa-alueella.

Esimerkiksi kahvi. Monelle ”peruskahvi” ei kelpaa. Suodatinkahvin sijaan etsitään makukokemuksia, joihin yhdistyy usein myös täydellinen ympäristö oheistuotteineen. Yleensä se on paikka, jossa osaavat baristat valmistavat kahvin ammattitaitoisesti. Näissä ravintoloissa tai kahviloissa täydellistä makuelämystä etsivät niin asiakas kuin henkilökuntakin.

Kuten moni muu kokemus, niin myös täydellinen kahvielämys muodostuu monista eri osatekijöistä. Esimerkiksi kahvilaatuja sekoitetaan keskenään, paahtoasteita on lukuisia ja maidollakin on merkityksensä. Mutta joskus täydellisyys on hyvin pelkistettyä. Mast Brothers – suklaatehtailijat ovat nousseet suosioon puhtaalla ja samaan aikaan hienostuneella suklaallaan. Näissä tuotteissa puhdas raaka-aine on pääosassa. Lisäksi tuotteiden pakkaukset, valmistaminen ja jopa tekijät viestivät samanlaista aitoa ideologiaa.

Aikoinaan raaka-aineiden puhtaus oli itsestäänselvyys, keinotekoisia lisäaineita ei ollut. Kehityksen myötä monia raaka-aineita on jatkettu keinotekoisesti tuottavuuden ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi.  Tämä on johtanut luomu-villitykseen ja intohimoiset kokkaajat vannovat luomun ja puhtaiden raaka-aineiden nimeen. Etsitään aitoja makuja.

Nämä arvot eivät ole kuitenkaan kaikkien saatavilla ympäri maailman. Kasvavan väkiluvun myötä tutkijat kehittävät uudenlaisia tapoja tuottaa ruokaa. Tästä on esimerkkinä syksyllä 2013 paistettu ensimmäinen keinolihapihvi. Keinolihasta kaavaillaan tulevaisuuden ”pelastajaa” puhuttaessa lihantuotannon ongelmista ja sen vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Uutinen keinolihahampurilaisesta:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/25/keinoliha-tulee-kauppoihin-ehka-10-20-vuodessa

Keinoliha poistaisi osittain lihantuotannon aiheuttamat haitat, mutta aiheuttaa paljon keskustelua eettisyyden kannalta. Mitä lihaa saa kasvattaa ja kuka sitä valvoo? Vaikka tässä tuotantotavassa on varmasti hyviä puolia, tuntuu oudolta ajatella, että tulevaisuudessa ikkunalaudalla yrttiruukkujen vieressä omassa laitteessaan kasvaa sisäfile. Vielä tällä hetkellä keinoliha on todella kallista verrattuna luonnonmukaiseen lihaan, mutta onko tulevaisuudessa asiat toisin päin?

Kun hifistelyä jatketaan loputtomiin, johtaako se lopulta hifistelijäpiireissä alkuperäisyyden hifistelyyn. Keitetään pannukahvia nuotiolla ja syödään luonnossa kasvanutta riistaa?

Heini & Maiju

Ryijyperinne sisustustrendiksi?

Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600- luvun lopulta, mutta tiedetään varmaksi, että niitä on valmistettu ainakin 1400- luvulta lähtien. 1700- luvun lopussa alkoi kansanomaisten ryijyjen kukoistuskausi. Suuritöinen ja arvokas vihkiryijy yleistyi.

Monet tunnetut suomalaiset taiteilijat ovat suunnitelleet ryijyjä, muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Armi Ratia.

liekki-ryijy

Gallen-Kallela, Liekki

täkänä

Ratia, Täkänä

Nykyaikana ryijyjen suosio on ollut nousussa ja niitä käytetään esimerkiksi parantamaan akustiikkaa. Samalla ryijyt toimivat abstrakteina taideteoksina. Nuoret ihmiset ovat innostuneet ryijyistä ja niiden valmistamisesta. Ryijyissä yhdistyy käsillä tekeminen ja ekologiset aidot luonnon materiaalit.

SAMMALSEINÄ-RYIJY-for-Tapiola-company

Elina Helenius, sammalseinä

Ryijy historiaa http://www.kaspaikka.fi/ryijy/ryijyhistoriaa-1800-luvulle.htm [luettu 17.02.2014]

Kauppalehti OPTIO 3/2014, s. 32-35, Ryijy edellä nykyaikaan [Sari Karjalainen]

Liekki-ryijy, Akseli Gallen-Kallela  http://www.nba.fi/fi/Image/14104/liekki-ryijy.jpg [luettu 17.02.2014

Täkänä, Armi Ratia http://www.timeoftheaquarius.com/2012/08/takana.html [luettu 17.02.2014]

Sammalseinä, Elina Helenius http://www.elinahelenius.com/wp/wp-content/uploads/2011/12/SAMMALSEIN%C3%84-RYIJY-for-Tapiola-company.jpg [luettu 17.02.2014]

Emma, Laura P. ja  Laura V.

Neo 50’s

Vintage-trendi voisi kasvaa suuremmaksi macro- tai megatrendiksi, jolloin se liittyy talouteen, slow life:en, y- ja x-sukupolven elämänarvojen etsimiseen ja työkulttuurin muutokseen.

Epävarma taloustilanne Euroopassa ja Yhdysvalloissa saa ihmiset etsimään turvaa ja jatkuvuutta kodista ja lähipiiristä. Tulevaisuuden epävarmuus ja muuttuvuus luo tarpeen pysyvyydelle ja jatkuvuudelle. Vaikka konservatiiviset arvot nostavat päätään, nuorempi sukupolvi ei niele niitä pureksimatta. Heille ydinperheeseen kuuluu biologisten sukulaisten lisäksi läheisimmät ystävät eivätkä he rajaa perheidylin ulkopuolelle samaa sukupuolta olevia pareja, sateenkaariperheitä, monikulttuurisia pariskuntia tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.

Raha käytetään suurien hankintojen sijasta pienempiin kohteisiin kuten kodinsisustus, vaatteet, elektroniikka. Vihreä aate ja halu hidastaa elämänrytmiä rohkaisee kasvattamaan kasviksia itse, parvekeruukutkin riittävät.

1900-luvun ensimmäinen puolikas nähdään romantisoituna, onnellisempana ja yksinkertaisempana aikana. Isovanhempien perintöä ja nuoruuden elämäntapaa omaksutaan ja jäljitellään aina vaatetyylejä ja sisustusta myöten. Perintöastioita, -huonekaluja ja -taloja arvostetaan. Sijoitusten ja rahastojen heilahdellessa ja pankkien kaatuillessa omaisuutta kerätään konkreettisilla tavaroilla kuten koruilla, antiikilla ja taiteella. Kulta nousee myös muodissa jälleen trendiksi ja statussymboliksi, oikeana ja myös pelkkänä värinä. Merkitystä elämään kerätään myös immateriaalisilla kokemuksissa kuten juhlilla ja perheen, ystävien ja puolison kanssa vietettynä aikana.

– View 2 Issue 13 → s.8 Publishers view: Why always the past? — artikkelissa pohditaan miksi nostalgiaa kaivataan ja toimiiko se jarruna tulevaisuudelle

Picture by Diary of Vintage Girl
Fleur McGerr, the blogger of the Diary of Vintage Girl posing in old style Tesco in GoodWod historic motor race meeting in UK.

Historismi muotoilussa 2.0

Näyttää siltä että muotoilijat arvostavat taas perinteitä. Tästä on näkyvissä melko selviä merkkejä. Muotokieli on toki seuraillut viime vuosina 1900-luvun lopun vuosikymmeniä. Erityisen suosittua on ollut 50- ja 60-lukujen tyylin ja muotokielen lainailu – jopa suoranainen kopiointi. Nyt vanhaa sulautetaan uuteen eri tavalla, ”miksaten” tai ”twistaten”, kuten Paola Suhonen sanoo. Suhonen on ollut keskeisessä roolissa ”Fennofolk-liikkeessä”, joka esittäytyi viime kesänä Designmuseossa. Sinänsä melko tylsässä Fennofolk-näyttelyssä oli esillä monia kiinnostavia esimerkkejä kansanperinteiden uudelleen muokkauksesta. Yksi hyvä esimerkki oli Harri Koskisen lepolavitsa, joka on valmistettu päreistä. Koskinen on myös jatkanut päreen käyttöä uudenlaisessa ”pärekorissa”, jota myydään Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Toinen signaali on keraamikko Nathalie Lahdenmäen näyttely Lainauksia. Näyttelyssä on esillä muun muassa lapinlusikoita muistuttavia keraamisia lusikoita. Kaikkien esineiden muotokieli on lainattu museoiden kokoelmissa olevista esineistä, suomesta ja ulkomailta. Näyttely on avoinna Galleria Johan S:ssä  12.10. saakka.

Ornamon viime vuonna ensimmäistä kertaa myöntämä SISUpuukko-palkinto henkii puukonvalmistamisen pitkiä perinteitä. Puukkopalkinnon on suunnitellut ja valmistanut kuopiolainen puukkomestari Pasi Jaakonaho.

Historiasta uudella tavalla ammentava ajattelu ei ole ollut vierasta maailmallakaan. Hollantilainen muotoilija Hella Jongerius kokosi muutama vuosi sitten Cooper-Hewittin kansalliseen muotoilumuseoon näyttelyn Works from the Permanent Collection, jossa oli siis esillä hänen valitsemiaan töitä museon kokoelmista. Jongerius on käyttänyt useissa töissään hyvin tarkoituksellisesti ja luovasti fragmentteja historiasta. 

Kokonaisuudessaan tämä historian lainailu ei ole aivan uusi ilmiö. Folklore-teemaisia juttuja viljeltiin ruotsalaisissa trendi- ja sisustuslehdissä muutama vuosi sitten melko paljonkin. Ja koko muotoilun historia on tietysti lainojen lainoja, samalla tavalla kuin tieteellinen totuus on täynnä viitteiden takana olevia viitteitä. Jokin tässä asenteessa historiaan ja perinteisiin on kumminkin muuttunut – tai on muuttumassa. Mistä tämä eräänlainen sisään- tai taaksepäin kääntyminen johtuu?