Aihearkisto: hyvinvointi

Korut osana hyvinvointia

Tekniset laitteet ovat tulleet hyvinvointiin. Erilaiset rannekkeet ovat olleet jo hyvän tovin markkinoilla auttamassa ihmisia tajuamaan kuinka he syövät, nukkuvat ja liikkuvat.

Keräsimme esimerkkejä hyvinvointia edistävistä tuotteista jotka voidaan laskea myös koruiksi:

medionweb

Magneettista terapiaa tarjoavat rannekorut – Bio health jewelry

soundsgood-hearing-aid-by-tang-peiqi2

Sounds good auttaa puhumaan kuulijan tarvitsemalla äänenvoimakkuudella ja puheennopeudella.

vibrating-time-awareness-bracelet

Värisevä rannekoru tekee sinut tietoisemmaksi ajankulusta – Durr

Tikker_Watch_Death_Countdown_2

Fredrik Coltingin suunnittelema kello laskee jäljellä olevaa elinaikaasi. -Tikker

Rannekoru joka on liitettynä elintapojasi tarkkailevaan aplikaatioon. - UP24

Rannekoru joka on liitettynä elintapojasi tarkkailevaan aplikaatioon. – UP24

UP24. Luettu 24.2.2014. https://jawbone.com/up

Tikker. Luettu 24.2.2014.http://mytikker.com/

Bio health jewelry. Luettu24.2.2014. http://biohealthjewelry.com/store/index.php?main_page=product_info&cPath=66_67&products_id=187

Sounds good. Luettu 24.2.2014. http://www.tuvie.com/soundsgood-stylish-hearing-aid-for-women-by-tang-peiqi/

Durr. Luettu 24.2.2014. http://gajitz.com/vibrating-bracelet-makes-you-more-aware-of-passing-of-time/

Anni Lehtonen ja Marjaana Pulkkanen

Mainokset

Tunnepuoli mukana suunnittelussa

Nykyisin tuotesuunnittelun tavoitteena on käyttökelpoiset, toimivat esineet, mutta myös elämykset. Näkemys käyttäjästä on saanut uusia vivahteita, suunnittelussa tarvitaan empatiakykyä eli kykyä nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta.

Taiteen maisteri Tuuli Mattelmäki käsittelee väitöskirjassaan uutta suunnittelun työtapaa, muotoiluluotaimia, jotka perustuvat itsedokumentointiin. Luotaimilla pyritään keräämään signaaleja suunnittelun avuksi ja muodostamaan asiakkaasta kuva aktiivisena, tuntevana ihmisenä. Mattelmäen tutkimuksen mukaan luotaimien avulla voidaan rikastaa ja tukea suunnittelijan tai suunnitteluryhmän inspiraatiota, sekä helpottaa käyttäjän/asiakkaan osallistumista suunnitteluprosessiin.

Ohessa muutama esimerkki tuotteista joissa mielestämme käyttäjä pääsee hienosti osaksi muotoiluprosessia  viimeistelemällä tuotteen ja näin käyttäjälle syntyy tunneside tuotteeseen.

Karin Widnäs: Toiverasia

Rasiaa käytetään seuraavasti: kirjoita toiveesi paperilapulle, aseta lappu rasiaan ja polta se, sulje tuhkaa sisältävä rasia ja pidä suljettuna siihen asti kunnes toiveesi on toteutunut. Idea rasiaan on peräisin Karin Widnäsin lapsuudenkodista, jossa oli tapana uutena vuotena  keskiyöllä kirjoittaa paperilapulle toive ja polttaa lappu. Sen jälkeen tuhkaa ei tosin suljettu rasiaan, vaan se syötiin ja huuhdottiin alas samppanjalla.

Rasiaa käytetään seuraavasti: kirjoita toiveesi paperilapulle, aseta lappu rasiaan ja polta se, sulje tuhkaa sisältävä rasia ja pidä suljettuna siihen asti kunnes toiveesi on toteutunut. Idea rasiaan on peräisin Karin Widnäsin lapsuudenkodista, jossa oli tapana uutena vuotena keskiyöllä kirjoittaa paperilapulle toive ja polttaa lappu. Sen jälkeen tuhkaa ei tosin suljettu rasiaan, vaan se syötiin ja huuhdottiin alas samppanjalla.

Did you know sound waves, similar to fingerprints, are unique to the individual?  They are your own personal encrypted code!  A secret visual mark that defines a part of you. Do you have a special message you want to share, an important quote that defines you, a favorite song that has touched you?  With Soundwave Jewellery you can share a personal message with a loved one or remind yourself of a special moment.

Did you know sound waves, similar to fingerprints, are unique to the individual? They are your own personal encrypted code! A secret visual mark that defines a part of you. Do you have a special message you want to share, an important quote that defines you, a favorite song that has touched you? With Soundwave Jewellery you can share a personal message with a loved one or remind yourself of a special moment.

Soundwave. Luettu 25.2.2014. http://www.soundwavejewellery.com/soundwave/

Ornamo tiedote 7. 2006.sivu 10.

Onoma Shop.Toiverasia. Luettu 25.2.2014. http://www.onoma.fi/product_info.php?products_id=22&osCsid=tlvss0pomsk7v744bmdh94gpi1

Anni Lehtonen ja Marjaana Pulkkanen

Kauppakeskusten suosio jatkaa kasvuaan ja uusia kauppakeskuksia rakennetaan yhä enemmän. Kysyntää ja markkinoita kauppakeskuksilla tuntuu olevan, tästä kertoo muun muassa Helsingin Itäkeskuksen laajentuminen. Kauppakeskuksia vaivaa kuitenkin erikoistumisen puute. Etenkin Suomen kauppakeskuksissa palvelut ovat kuluttajan näkökulmasta kovin yksitoikkoisia, eikä liikkeiden vaihtuvuussykli tyydytä myöskään kauppakeskusjohtajia. Toinen ongelma koskee keskustan ulkopuolella sijaitsevia, pienempien kaupunkien kauppakeskuksia, joita käytetään enimmäkseen viikonloppuisin. Jatkuvasti kasvava kiire ja vapaa-ajan väheneminen haastaa kaukaiset kauppakeskukset monipuolistamaan palvelutarjontaansa, jotta keskuksiin poikettaisiin myös arkena, esimerkiksi harrastuksiin ja ruokakauppaan. – Enää asiakkaille eivät riitä vain ketjuliikkeet ja -ravintolat.

Kauppakeskuksien rinnalle on noussut erilaisia viihdekeskuksia, joista löytyy elokuvateatteria, keilahallia ja kuntosalia, esimerkkinä tästä hiljattain avattu Kuopion IsoCee. Viihdepalveluiden ohella kauppakeskuksiin olisi syytä sijoittaa myös monipuolisempaa kulttuuritarjontaa, esimerkkinä onnistuneesta kulttuuripalvelusta Espoon kauppakeskus Sellon kirjasto, joka on ollut menestys ja on nykyään Suomen suosituin kirjasto. Myös kauppakeskuksessa sijaitseva musiikkiopisto on ollut menestys, vaikka alkuun sen sijoittamista kauppakeskuksen yhteyteen ihmeteltiin.

Perustelut kulttuuri ja terveyspalveluille ovat loogiset: Tuodaan palvelut sinne missä kuluttajat ovat ja toisaalta tuodaan kauppakeskuksiin ”arkisia” palveluita, jotta etenkin kauppakeskusten läheisyydessä asuvat ihmiset käyttäisivät palveluita myös arkena.

  • Kauppakeskusten suosio, toisaalta myös erikoistumisen puute
  • Odottamaton suosio Sellossa
  • Kauppakeskusten sijainti ajankäytön haasteena
  • Kuntosalien suosion kasvu
  • Terveyspalvelujen ”vapautuminen”, kuluttaja saa valita yksityisiä palveluita

Olemassa olevia esimerkkejä: Espoon Sello, Rukan kauppakeskus Kumpare ja viihdekeskus Flamingo

Mitä hyötyä multipalvelukeskuksista on kuluttajalle

  • Kauppakeskusten rooli pelkkänä ostospaikkana on jäänyt jo historiaan ja ihmiset tulevat kauppakeskuksiin viettämään aikaa. Tätä käyttäytymistä tulisi tukea enemmän tilasuunnittelun avulla, esimerkiksi tuomalla kauppakeskuksien käytäville vaihtuvaa taidetta (taidegalleria) ja tapahtumia.
  • Kuluttaja säästää aikaa ja vaivaa
  • Hyvinvointipalveluita tarjoavat jo parturi-kampaamot ja kauneushoitolat, mutta tulevaisuudessa myös terveydenhuollon palveluita on saatavilla saman katon alta. Mikäs sen käytännöllisempää, kuin hoitaa samalla reissulla esimerkiksi lasten harrastukset, hammaslääkäri ja ruokaostokset.

Elinkeinonharjoittajalle

  • Vastaaminen asiakkaiden kysyntään -> tuottoisaa liiketoimintaa
  • Erikoistumalla erottuu kilpailijoista. (Kauppakeskusjohtajien / -yrittäjien huomioitava kasvava kilpailu)
  • Tasaisemmat asiakasvirrat läpi viikon

Sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta

Arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien tehtäväksi jää suunnitella toimivia ja viihtyisiä palvelukeskuskokonaisuuksia, joiden käytävillä voi olla taidegalleriaa, katolla puutarha ja pohjakerroksessa kirjasto tai kuntosali. Etenkin matkailualueilla kauppakeskusten yhteyteen tulisi suunnitella hotelleja.

Sello

Tulevaisuuden kauppakeskus

Kauppakeskus pitää asiakkaan otteessaan aamusta iltaan

Optio nro 19, 21.11.2013, Näin rakennat toimivan kauppakeskuksen, Jussi Jalkanen s.34

”Julkiset palvelut ovat merkittävä osa kauppakeskuksia. Tulevaisuudessa ne ovat vielä merkittävämpiä. Ne pitää ottaa mukaan jo keskuksen suunnitteluvaiheessa”

”Espoon Sellon kirjasto on miljoonalla kävijällään Suomen vilkkain. Myös ennakkoluuloja kohdannut musiikkiopisto on ollut menestys.” – Matti Karlsson

 

– Juulia

Juulia Manninen, Anne-Mari Korhonen ja Emmi Kinnunen

Positiivinen psykologia

Psykologian ala kehittyy hitaammin kuin esimerkiksi muodin trendit, mutta sen teorioilla on ajoittain perustavanlaatuinen vaikutus moniin yhteiskunnan alueisiin, esimerkiksi opetukseen.

Vajaan parinkymmenen viime vuoden aikana psykologian alalle on syntynyt täysin uusi haara, positiivinen psykologia. Vaikka siitä ei valtavirrassa puhutakaan kovin laajasti, se on saavuttanut paljon tietoisuutta etenkin alan tutkijoiden keskuudessa.

Osa-alue painottaa omien vahvuuksien löytämistä ja niiden päivittäistä käyttämistä onnellisuuden saavuttamiseksi. Onnellisuuden saavuttaminen tai löytäminen on varmaankin aina ollut ihmisten yksi, ellei suurin tavoite, mutta etenkin lähiaikoina on herätty etsimään niitä keinoja, millä onnellisuus saavutetaan, tai vieläkin enemmän sitä, mitä onnellisuus oikeastaan on.

Positiivisesta psykologiasta mainitaan terveyskirjaston arkistoista lähtien. Lisäksi lukuisat artikkelit onnellisuuden lisäämisestä kuvastavat sitä, miten tällä hetkellä asia kiinnostaa ihmisiä. Vaikka osa artikkeleista vaikuttaa pelkästään viihteellisiltä, on niistä silti luettavissa siirtymä aineellisen varallisuuden arvostamisesta henkisten ominaisuuksien tutkiskeluun.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00001&p_teos=onn&p_selaus=

Ylen uutisten juttu: ”Filosofit: Ihmisten onnellisuudella voidaan päihittää taloustaantuma” kertoo positiivisen psykologian soveltamisesta käytännössä. Vaikka positiivinen psykologia ei näytä suoranaisesti liittyvän esimerkiksi vaatetusalaan, on sillä kuitenkin vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja sitä kautta esimerkiksi kuluttamiseen. Onnelliset ihmiset tekevät erilaisia ostopäätöksiä kuin onnettomat ihmiset. Tämän takia esimerkiksi vaatetusalan yrittäjien pitää kohderyhmäänsä ja esimerkiksi markkinointi- ja brändäysstrategiaansa miettiessään ja kehittäessään olla selvillä tämän hetken suuntauksista ja ihmisten kulutustottumusten muutoksista.

http://yle.fi/uutiset/filosofit_ihmisten_onnellisuudella_voidaan_paihittaa_taloustaantuma/6793878

Pitkällä tähtäimellä positiivisen psykologian leviäminen ja ihmisten käyttäytymisen muutos saattaa vaikuttaa siten, että esimerkiksi tuotteilta vaaditaan entistä enemmän laadukkuutta ja pitkäikäisyyttä.

Linkkejä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00001&p_teos=onn&p_selaus=

http://mianmonologi.wordpress.com/2012/01/06/palapelinpalasten-loksahtelua-kohdilleen/

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Oikea+asenne+pident%C3%A4%C3%A4+ik%C3%A4%C3%A4/1329103800630

http://hidastaelamaa.fi/2012/05/5-tiibetilaisen-laaketieteen-ohjetta-tasapainon-sailyttamiseksi/

http://verbaalinen.wordpress.com/tag/positiivinen-psykologia/

http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1288532205912.html?pos=ok-pkom

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/uutta_parisuhteista/?x217700=2385418

http://www.studio55.fi/irtiarjesta/article/nama-15-asiaa-estavat-olemasta-onnellinen/135880

http://www.iltalehti.fi/perhe/2013053017084260_pr.shtml

http://m.voice.fi/terveysjahyvinvointi/75-vuotta-kestanyt-tutkimus-selvitti-onnellisuuden-avaimet-muista-aina-nama-5-saantoa/23/52605

http://www.studio55.fi/irtiarjesta/article/haluatko-elaa-pidempaan–treenaa-huumorintajuasi/228868

http://ajattelunammattilainen.fi/2013/10/07/positiivinen-psykologia-ja-kriittinen-ajattelu/

http://yle.fi/uutiset/filosofit_ihmisten_onnellisuudella_voidaan_paihittaa_taloustaantuma/6793878

Kulutuksen psykologia

Viime vuosina on syntynyt monia ekovaatemerkkejä ja kierrätykseen keskittyneitä yrityksiä. Kestävän kehitysten mukaisten tuotteitten tarjonnan kasvun lisäksi uutena ilmiönä on tullut suurempi huomio itse kulutukseen ja sen syihin.

Ihmiset ovat heränneet tavarapaljouteen ja nyt mediassa on alkanut esiintyä entistä enemmän artikkeleita kulutuksen syistä ja vinkeistä sen ”hillitsemiseen”.

Viime tammikuussa huomiota saanut Tavarataivas-dokumentti kertoo yhden miehen tavoitteesta selvittää, mitä ihminen oikeasti tarvitsee ja mitä tulisi tilalle, jos tavara olisi pois tieltä.

http://www.hs.fi/sunnuntai/Vuosi+ilman+tavaraa/a1357969819187

Taloussanomien sivuilta löytyy useita artikkeleita psykologisista tutkimuksista, jotka selvittävät ostamisen syitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Aiheeseen liittyvä ilmiö on myös brändäykseen herääminen. Esimerkiksi viime elokuussa Helsingin Sanomat kirjoitti siitä, että H&M omistaa Helsingin keskustassa kahden korttelin sisällä kuusi liikettä, mutta eri nimillä. Tämä aiheutti keskustelua keinoista, joilla yritykset yrittävät vaikuttaa kuluttajiin.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376106224589

http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2013/08/brandayksen-voima-h-ja-hollister.html

Ilmiöllä on kaksi puolta. On alkanut ilmestyä materiaalia, jossa neuvotaan miten omaa kuluttamista voi hillitä ja järkeistää. Toisaalta edelleen on ilmestynyt materiaalia, jossa provosoidaan kyseenalaistamaan omaa kuluttamista. Vaikuttaa siis siltä, että edelleenkään ei olla täysin herätty oman kuluttamisen tutkimiseen, ja tiedostavaan kulutukseen.

Ekologisten tuotteiden tarjoamisen lisäksi yritykset tarjoavat nykyään myös entistä enemmän esimerkiksi vaatteiden muokkaus- ja huoltopalveluita. Iltasanomiin asti päätyi esimerkiksi Carlings Trion ohjeistus farkkujen pakastamisesta.

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288601571484.html

Ilmiö saattaa vaikuttaa (joskin luultavasti hitaasti) vaatetusyritysten toimintaan. Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan: ”H&M on avannut Cosin ja & Other Storiesin, koska se on huomannut, ettei pelkkä anonyymi, halpa muoti vedä enää samalla tavalla. Kyllä se jollain tavalla alkaa olla tiensä päässä”, Koski sanoo.”

Linkkejä:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Vuosi+ilman+tavaraa/a1357969819187

http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2013/04/19/50-paria-kenkia-kaapissa-psykologi-kertoo-miksi/20135718/139

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/04/19/et-edes-kayta-nain-suurta-osaa-vaatteistasi/20135769/12

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/04/22/suurin-osa-kulutuksesta-on-taysin-aivotonta/20135834/139

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376106224589

http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2013/08/brandayksen-voima-h-ja-hollister.html

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/08/27/laita-korkokengat-jalkaan-kun-lahdet-ostoksille/201311874/139

http://www.indiedays.com/ext/stylegenda/some-facts-about-the-fashion-industry

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288601571484.html

Apuvälineet koruiksi

Olga Noronha on suunnitellut koristellun lonkkaproteesin. Koristelu voi olla esimerkiksi runo. Proteesi näkyy vain röntgenkuvassa tai kehoskannauksessa.
lonkkaproteesi

http://pinterest.com/pin/115756652894427161/

Scott Summit on suunnitellut yhdessä ortopedi Kenneth Traunerin kanssa persoonallisia proteeseja, joissa on käytetty hyväksi 3D-skannausta ja -tulostusta.
proteesi
http://blog.ponoko.com/2011/11/07/challenging-the-uncanny-by-3d-printing-prosthetics/

Francesca Lanzavecchia on suunnitellut koristeellisia ja käytännöllisiä niska- ja selkätukia.
niskatuki
http://lanzavecchia-wai.com/projects/proaesthetics-orthosis/
http://lanzavecchia-wai.com/projects/proaesthetics-back-braces/

Kaikki edellä mainitut esimerkit kertovat ilmiöstä, jossa välttämättömistä tuki ja apuvälineistä halutaan tehdä kauniita esineitä. Proteesi voi esimerkiksi kertoa kantajansa identiteetistä kuten korut. Tuet ovat jo itsessään koruja.
Asiaan liittyvistä negatiivisista asenteista halutaan eroon. Uuden muotoilun ja näkökulman ansiosta ”heikkoudet” voivat olla vahvuuksia.

-Hanna ja Annika

Heikkoja signaaleja tulevaisuuden työympäristöstä: Konttorikoirista ihmisiksi?

”Nordicum -lehteen vastikään haastateltu yhteisösuunnittelun guru Johan Worthington totesi, että tilan luodessa nahkaansa toimistokaan ei enää ole vain paikka informaation prosessointiin, vaan luovuuden ja innovaation lähde – ja jos konttori ei iske kipinää, voidaan hyvällä syyllä kysyä: miksi ei? Worthingtonin mukaan vanhan systeemin alla meillä oli rakennuksia ja tuotteita, kun nykyään on elämyksiä ja ympäristöjä.

Tilan muodonmuutos on vasta alussa.”

– Jussi Sinkko // pääkirjoitus ”käymistilassa”, Prointerior 2/2012 //

Työskentelytilat – Mitä? Missä? Miten?

Työympäristössä konttoriaika näyttää umpeutuvan ja työskentelytapoja sekä tiloja lähestymme yhä – voisiko sanoa – inhimillisin mielin.

Hierarkiaa korostavat koirankopit alkavat kehittyä motivoivammiksi avo- ja monitoimitiloiksi. Ilmoille valkenee yhä enemmän suunnannäyttäjiä. Yksi heistä on Microsoft avokonttorillaan.

lego

”Inspiraatiotilassa” on säkkituoleja ja pikkupöytiä. Tilassa voi työskennellä läppärin kanssa. Huoneessa on myös lelunurkkaus, jos lapselle ei saanutkaan hoitajaa.
http://www.tietokone.fi/uutiset/microsoft_rakensi_tulevaisuuden_toimiston

Jo alkaneelle muutokselle suureksi tueksi nousevat psykologiset ja henkiset aspektit. Liike-elämässä rationaalisen mielen rinnalle nousevat yhä voimakkaammin intuitiiviset ja henkiset lähtökohdat. Yhtenä seurauksena esimerkiksi meditaation tie liike-elämään ja työpäivien arkeen, jota muun muassa KauppalehtiOPTIO numerossaan 1/2013 esittelee ”Ole tässä, ole läsnä” -artikkelissaan. Työtilojen suunnittelussa merkittävän painopisteen tulee lohkaisemaan työtilan käyttö myös henkisen latautumisen tyyssijana.

Kun työelämä muuttuu ohjautumalla ihmisen sisäisistä voimavaroista päin, luo se uusia vaatimuksia tilasuunnittelulle, ei pelkästään työpaikalla, vaan myös muissa julkisissa tiloissa. Tiloissa, joissa on hyvä olla, ajatus virtaa ja työskentely on samaan aikaan sekä tehokasta että miellyttävää. Inspiroivana työympäristönä voi toimia esimerkiksi satunnainen kahvila tai vaikka bussipysäkki.

Niin yritysten kuin myös julkisten tilojen haasteeksi nousevat tilojen käyttökapasiteetit suhteessa kaikkiin henkisiin ja konkreettisiin työskentelyn tarpeisiin. Tarvitaan oivallisia ja erittäin joustavia monitoimitiloja.

Tilasuunnittelun mahdollisuudet

Toimiviin monitoimitiloihin ratkaisuja löytyy kehittyvästä tietotekniikasta, teknologiasta, tekniikasta ja oivallisista tilaratkaisuista.

Esimerkkinä oivallisiin monitoimitilaratkaisuihin johdattelee Resource Furniture jo olemassa olevilla kalusteillaan:


Lisäksi esille noussut BLARP eli Business Live Action Role Play –ohjelma herättelee mielenkiintoa. Herää kysymys siitä missä määrin työskentely ja pelaaminen tulevat tulevaisuudessa sekoittumaan?

BLARP –ohjelmasta hieman lisää osoitteessa:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2007/sarasvuo_valloittaa_maailmaa_blarp_ohjelmalla

A Mantsinen & K-M Mustonen