Aihearkisto: julkaisut

Personointia printtimediaan

Viestinnän monipuolistuessa ja lisääntyessä kohderyhmän personointi tulee entistä tärkeämmäksi. Mitä enemmän vastaanottajasta tiedetään, sitä paremmin myös printtimedia voidaan personoida. Julkaisija-lehden numerossa 2/2011 on personointi havainnollistettu mainiosti. Kansikuvaan ja keskiaukeaman kuviin on upotettu taitavasti vastaanottajan nimet. Digipainon avula voi julkaisun jokainen sivu olla yksilöllinen. Kaikki sisältöelementit voivat olla vaihtuvaa tietoa. Tämä on toimiva keino lähestyä yksittäistä viestin vastaanottajaa.

Personointi ei ole vain viestinnän alan nouseva trendi, vaan yhä useampia tuotteita on mahdollisuus personoida vastaamaan omia tai asiakkaan mieltymyksiä.

Quick Response koodit

QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, joka voidaan lukea kännykällä tai muulla mobiililla päätelaitteella, esimerkiksi puhelimen kameran ja puhelimeen asennetun viivakoodinlukuohjelman avulla. Koodi voi pitää sisällään tekstin, puhelinnumeron tai linkin verkkosivulle. Koodiin voi törmätä mainoksissa, ohjeissa, tiloissa ja sitä on jo hyödynnetty hyvin monenlaisissa tuotteissa sekä taiteessa.

QR-koodi on kehitetty japanilaisessa Denso-Wave nimisessä yhtiössä 1994. QR-koodit kehitettiin alunperin liukuhihnateollisuuden nopeaksi tuotannonseurantavälineeksi. Matkapuhelimilla QR-koodeja luetaan erillisillä yleensä ilmaisilla sovelluksilla, jotka voi asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan tai puhelimen käyttöjärjestelmän sovelluskaupan kautta. Puhelinmallissa sekä omassa liittymässä on oltava nettiyhteys, jotta linkit voi avata.

Koodiin sisällytetään jotakin tietoa ja kuva liitetään esimerkiksi mainokseen. Kiinnostunut henkilö ottaa kameralaan koodista kuvan ja puhelin muuntaa koodin takaisin tiedoksi. Japanin suurin operaattori NTT DoCoMo julkaisi ensimmäisen QR-koodien lukuohjelmalla varustetun kännykkämallinsa jo kaksi vuotta sitten. Painettuja koodeja voi löytää Japanissa esimerkiksi käyntikorteista, aikakauslehdistä, mainosjulisteista  tai tuotepakkauksista.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Maailmalla on paljon sivustoja, joilla voi itse luoda QR -koodeja!

Semapedia Hyperlink your world http://en.semapedia.org/

Kaywa QR-code http://ssl.upc.fi/fi/upcode/personalcode_suomi/enerator

3D-valokuvat

Fuji on tuonut markkinoille uuden Fujifilm Finepix W1-kameran, joka on maailman ensimmäinen digitaalinen kamera, jolla voidaan ottaa 3D-valokuvia- ja videoita. Fuji tarjoaa myös menetelmän, jolla näitä kolmiulotteisia kuvia voidaan katsella ilman laseja eli katselumonitorin ja palvelun kolmiulotteisten printtien tuottamiseksi.

Idea kolmiulotteisista kuvista vaikuttaa jossain määrin tutulta, mutta kuitenkin uudelta ja innostavalta. Elokuvateattereissa on jo jonkin aikaa pyörinyt 3D-elokuvia, ja nykyään myös kotisohvalla voi nauttia television, dvd-soittimen ja dvd:n kehityksen aikaansaamista 3D-ominaisuuksista. Stereokameroita on ollut olemassa jo kameran alkutaipaleelta lähtien, mutta niiden kehys on jäänyt todella vähäiseksi. Uutta ilmiöstä tekee sen, että pian digitaaliset 3D-kamerat ovat tavallisen kuluttajan saatavilla. Uusi digitaalinen versio saattaa hyvinkin ohittaa perinteisen 2D- kuvauksen.

Ihmiset vaativat elokuvilta yhä parempaa laatua, jota on ajan kuluessa kehitetty mm. värin, kuvan tarkkuuden ja kolmiulotteisuuden avulla. 3D-tekniikka sinkoaa kameralla otetut kuvat aivan uudelle tasolle, jolla kuvista tulee eläväisempiä kuin koskaan aikaisemmin. Keksinnön ansiosta graafinen suunnittelu saa uusia ulottuvuuksia. Yhä useammat ihmiset myös tahtovat itse ottaa mahdollisimman laadukkaita kuvia, joten 3D-kuvaamisen voisi kuvitella nousevan pian suureksi hitiksi. 3D:tä voisi kutsua megatrendiksi ja 3D-kuvia heikoksi signaaliksi, joka mahdollisesti vahvistuessaan tuottaa uuden trendin jo lähivuosina.

Lähde: Hietala, H. 2010. Stereokuvan paluu!. Kamera 1/2010 [viitattu 25.11.2010].

Aineettomat oikeudet

Aineettomia oikeuksia syntyy luovassa työssä kuten taiteellisessa samoin kuin tutkimus- ja kehitystyössä. Näitä oikeuksia hyödynnetään laajasti taloudellisessa toiminnassa. Aineettomia oikeuksia ovat mm. patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus, mallisuoja, hyödyllisyysmalli, toiminimi, verkkotunnukset, maantieteelliset merkinnät ja kasvinjalostajan oikeus. Aineettomista oikeuksista käytetään myös nimitystä immateriaalioikeus tai IPR (lyhenne sanoista Intellectual property rights).”

– Valtioneuvoksen periaatepäätös aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta

On jo tiedossa, että tekijänoikeudet nykyisellään eivät ole toimivia tässä ajassa. On myös tiedossa, että tekijänoikeudet ja niiden valvominen elävät suurta muutosvaihetta. Mihin suuntaan tekijänoikeudet ja aineettomat oikeudet ylipäätään ovat menossa ja mitä vaikutuksia sillä voisi olla teollisen muotoilun alaan?

Syyskuussa 2010 Euroopan Parlamentti hyväksyi nk. Gallon raportin, jonka tarkoituksena on tiukentaa nettipiratismin valvomista ja siitä rankaisemista. Raportti lisäisi viranomaisten oikeuksia rajoittaa yksityishenkilöiden Internetin käyttöä ja mahdollistaisi jopa Internet-yhteyden katkaisemisen, jos laitonta tiedostojenlataamista koneen kautta tapahtuu. Raportin vastustajat ovat sitä mieltä, että se suosii suuria yrityksiä yli yksilöiden oikeuksien.

Valtioneuvosto teki keväällä 2009 periaatepäätöksen aineettomien oikeuksien strategiasta, joka tähtää siihen, että Suomessa on innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tehokkaasti tukeva IPR-toimintaympäristö vuoteen 2015 mennessä. Yksi periaatepäätöksen pääseikkoja oli immateriaalisten riita-asioiden kehittäminen ja nopeuttaminen tuomioistuimessa. Toinen, selvästi paljon painoarvoa saanut strategia on koulutuksen lisääminen. Ideana on, että immateriaalioikeuksien kanssa tekemisissä olevia henkilöitä koulutettaisiin nykyistä paremmin immateriaalisten suojamuotojen käytössä sekä niihin liittyvää liiketoiminta- ja sopimusosaamista. Suunnitelmaan kuului aineettomia oikeuksia koskevan opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen korkeakoulujen kanssa. Lisäksi opettajien tietämystä kartutetaan tuottamalla ja tarjoamalla sisältöpalveluita opettajankoulutukseen.

Syitä siihen, miksi nykyiset tekijänoikeudet ovat riittämättömiä, on paljon. Tässä muutamia:

– Uusi digitaalitalous kukoistaa. Nykyään suurin osa yritysten`arvokkainta omaisuutta on aineeton omaisuus. Luovuus ja innovointi ovat tärkeimpiä kilpailuvaltteja.

– Tuotannon innovointi on avointa. Kuluttajatkin osallistuvat tuotantoon ja luovat sisältöä. Kenellä on oikeudet?

– Aineettomat oikeudet, esim. mallisuojat ovat enenevissä määrin globaaleja.



Miten aineettomien oikeuksien muutokset vaikuttavat teollisen muotoilun tulevaisuuteen?

Teollisen muotoilun arvostus nousee samalla, kun luovan työn ja innovoinnin arvostus kasvavat. Teollisten muotoilijoiden sisäänottomääriä kouluihin pienennetään tällä hetkellä, mutta toisiko alan arvostuksen nousu lisää työpaikkoja ja sitä kautta koulupaikkoja? Koulutuksen sisältökin tulee varmaan muuttumaan. Valtioneuvoston periaatepäätös korosti aineettomien oikeuksien tietämyksen lisäämistä. Olisi oletettavaa, että tämä muutos tulisi edelleen näkymään suoraan teollisten muotoilijoiden opinnoissa immateriaalioikeuksien opetuksena.

Koska immateriaalioikeuksiin liittyviä ongelmia pyritään vahvasti ratkomaan tiedon lisäämisellä, voi ajatella, että vastuu oikeuksien valvomisesta jää usein tekijälle itselleen. Kun oikeudet muuttuvat koko ajan globaalimpaan suuntaan, ylikansalliset ongelmatilanteet tulevat lisääntymään. Uusien ideoiden löytäminen tulee olemaan vielä vaikeampaa. Vaikka Gallon raporttien kaltaisia toimia suunnitellaankin, ne koskevat vielä suureksi osaksi viihdeteollisuutta. Muotoilijoiden töitä ja työskentelyä koskevien oikeuksien määrittäminen tulee vielä kauan hakemaan suuntaa.

Interaktiivinen paperi (Paper Four)

Ruotsalaiset kehitelleet interaktiivisen paperin, joka reagoi esim. ihmiskäden kosketukseen äänillä ja kuvan vaihtumisella . Tekniikka perustuu erikoismusteisiin, jotka sisältävät pieniä hopeapartikkeleita. Paperi koostuu melkein kokonaan tavallisista paperikuiduista. Se on tästä syystä halpaa ja helposti kierrätettävää. Lisäksi se vaatii ohjelmointia toimiakseen.

Tulevaisuudessa esitteissä ja flyereissä voi olla liikkuvaa kuvaa. Sanomalehdet voivat myös hyödyntää tätä teknologiaa. Mainostajat ottavat tämän varmasti todella nopeasti käyttöön. Paperi on kestävän kehityksen kannalta hyvä ratkaisu, koska sitä voidaan kierrättää paremmin kuin nykyelektroniikkaa.