Kauppakeskusten suosio jatkaa kasvuaan ja uusia kauppakeskuksia rakennetaan yhä enemmän. Kysyntää ja markkinoita kauppakeskuksilla tuntuu olevan, tästä kertoo muun muassa Helsingin Itäkeskuksen laajentuminen. Kauppakeskuksia vaivaa kuitenkin erikoistumisen puute. Etenkin Suomen kauppakeskuksissa palvelut ovat kuluttajan näkökulmasta kovin yksitoikkoisia, eikä liikkeiden vaihtuvuussykli tyydytä myöskään kauppakeskusjohtajia. Toinen ongelma koskee keskustan ulkopuolella sijaitsevia, pienempien kaupunkien kauppakeskuksia, joita käytetään enimmäkseen viikonloppuisin. Jatkuvasti kasvava kiire ja vapaa-ajan väheneminen haastaa kaukaiset kauppakeskukset monipuolistamaan palvelutarjontaansa, jotta keskuksiin poikettaisiin myös arkena, esimerkiksi harrastuksiin ja ruokakauppaan. – Enää asiakkaille eivät riitä vain ketjuliikkeet ja -ravintolat.

Kauppakeskuksien rinnalle on noussut erilaisia viihdekeskuksia, joista löytyy elokuvateatteria, keilahallia ja kuntosalia, esimerkkinä tästä hiljattain avattu Kuopion IsoCee. Viihdepalveluiden ohella kauppakeskuksiin olisi syytä sijoittaa myös monipuolisempaa kulttuuritarjontaa, esimerkkinä onnistuneesta kulttuuripalvelusta Espoon kauppakeskus Sellon kirjasto, joka on ollut menestys ja on nykyään Suomen suosituin kirjasto. Myös kauppakeskuksessa sijaitseva musiikkiopisto on ollut menestys, vaikka alkuun sen sijoittamista kauppakeskuksen yhteyteen ihmeteltiin.

Perustelut kulttuuri ja terveyspalveluille ovat loogiset: Tuodaan palvelut sinne missä kuluttajat ovat ja toisaalta tuodaan kauppakeskuksiin ”arkisia” palveluita, jotta etenkin kauppakeskusten läheisyydessä asuvat ihmiset käyttäisivät palveluita myös arkena.

• Kauppakeskusten suosio, toisaalta myös erikoistumisen puute
• Odottamaton suosio Sellossa
• Kauppakeskusten sijainti ajankäytön haasteena
• Kuntosalien suosion kasvu
• Terveyspalvelujen ”vapautuminen”, kuluttaja saa valita yksityisiä palveluita

Olemassa olevia esimerkkejä: Espoon Sello, Rukan kauppakeskus Kumpare ja viihdekeskus Flamingo

Mitä hyötyä multipalvelukeskuksista on kuluttajalle

• Kauppakeskusten rooli pelkkänä ostospaikkana on jäänyt jo historiaan ja ihmiset tulevat kauppakeskuksiin viettämään aikaa. Tätä käyttäytymistä tulisi tukea enemmän tilasuunnittelun avulla, esimerkiksi tuomalla kauppakeskuksien käytäville vaihtuvaa taidetta (taidegalleria) ja tapahtumia.
• Kuluttaja säästää aikaa ja vaivaa
• Hyvinvointipalveluita tarjoavat jo parturi-kampaamot ja kauneushoitolat, mutta tulevaisuudessa myös terveydenhuollon palveluita on saatavilla saman katon alta. Mikäs sen käytännöllisempää, kuin hoitaa samalla reissulla esimerkiksi lasten harrastukset, hammaslääkäri ja ruokaostokset.

Elinkeinonharjoittajalle

• Vastaaminen asiakkaiden kysyntään -> tuottoisaa liiketoimintaa
• Erikoistumalla erottuu kilpailijoista. (Kauppakeskusjohtajien / -yrittäjien huomioitava kasvava kilpailu)
• Tasaisemmat asiakasvirrat läpi viikon

Sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta

Arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien tehtäväksi jää suunnitella toimivia ja viihtyisiä palvelukeskuskokonaisuuksia, joiden käytävillä voi olla taidegalleriaa, katolla puutarha ja pohjakerroksessa kirjasto tai kuntosali. Etenkin matkailualueilla kauppakeskusten yhteyteen tulisi suunnitella hotelleja.

Sello

Tulevaisuuden kauppakeskus

Kauppakeskus pitää asiakkaan otteessaan aamusta iltaan

Optio nro 19, 21.11.2013, Näin rakennat toimivan kauppakeskuksen, Jussi Jalkanen s.34

”Julkiset palvelut ovat merkittävä osa kauppakeskuksia. Tulevaisuudessa ne ovat vielä merkittävämpiä. Ne pitää ottaa mukaan jo keskuksen suunnitteluvaiheessa”

”Espoon Sellon kirjasto on miljoonalla kävijällään Suomen vilkkain. Myös ennakkoluuloja kohdannut musiikkiopisto on ollut menestys.” – Matti Karlsson

 

– Juulia

Juulia Manninen, Anne-Mari Korhonen ja Emmi Kinnunen

Valon merkitys urbaanissa ympäristössä

Suunnitelmallisen kaupunkivalaistuksen hyötyjä ovat mm. turvallisuus ja arjen sujuvuus ihmisten pakkautuessa tiheisiin asutuskeskuksiin. Valoilla voidaan helpottaa informaation kulkua ja luoda turvallinen ympäristö, jossa vastaantulija on helpompi huomata. Kunnollisella valaistuksella voidaan ennaltaehkäistä myös rikoksia ja liikenneonnettomuuksia.

Kun luonnonvaloa ei talvella paljoa ole, keinovalolla on suuri vaikutus ihmisten viihtyvyyteen. Hyvän ulkovalaistuksen avulla kaupungit voivat muuntua kuluttajien ympärivuotisiksi olohuoneiksi, jonne lähdetään mielellään viettämään aikaa. Kaupungeilla on myös mahdollisuus korostaa omaa identiteettiään valaisemalla kulttuurillisesti tärkeitä kohteita ja elävöittää julkista tilaa vaikka valotaiteen avulla.

Valon lisääminen kaupunkeihin on kuitenkin haastavaa suurten ylläpitokustannusten ja kaupunkien pienten budjettien takia. Lisäksi kasvavat paineet ympäristöystävällisiin valintoihin aiheuttavat kitkaa päättäjien ja kuluttajien välillä. Myös valosuunnitteluun tulisi käyttää resursseja, jotta vältyttäisiin turhilta ongelmilta, kuten häikäisyltä ja ylimääräiseltä valosaasteelta. Valon tulisi jakautua ympäristössään vain sinne, missä sitä tarvitaan.

Tässä muutamia pohtimiamme ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi:

• valojen säädettävyys liiketunnistimien ja ohjelmoinnin avulla
• katuvalaistuksen himmentäminen (ei sammuttaminen kokonaan) hiljaisempina aikoina
• valojen oikea suuntaus häikäisyn vähentämiseksi
• energiatehokkaiden ledvalojen käyttö
• katuvalaistuksen siirtäminen katuun voisi vähentää turhaa valon määrää. Esimerkiksi Barcelonassa sijaitseva IN-TENTA –niminen firma loi valoa hohtavan katulaatan, joka ei vie tilaa katuliikenteeltä.

Uskomme valon merkityksen kasvavan urbaanissa miljöössä kasvavan väestön, lisääntyneen liikenteen ja ihmisten mukavuudenhaluisuuden vuoksi. Täytyy myös muistaa, että pimeys ei ole vain haitta, vaan myös mahdollisuus! Tässä lopuksi vielä muutamia linkkejä aiheeseen liittyen:

• Kotimaista valaistussuunnittelua ja mielenkiintoisia blogitekstejä valaistuksesta, VALOA design Oy
• Maailman pohjoisin Valon kaupunki, Jyväskylä
• Joensuun keskustaan sijoittuvasta uudesta AURORA CAREALIS – valofestivaalista aiotaan vuotuista tapahtumaa, jossa on esillä monipuolisia teoksia Suomesta ja ulkomailta
• Philipsin Kaupunkien elävöittäminen – esite
• Annukka Larsenin teksti Kaupunkivalaistuksen trendit käsittelee Jyväskylän kaupungin Valon kaupunki – hanketta
• WWF:n Earth Hour – ilmastotapahtuma haastaa niin yksityiset ihmiset kuin järjestötkin sammuttamaan tarpeettomat valonsa tunnin ajaksi. Seuraavan kerran tapahtumaa vietetään lauantaina 29.3.2014.

t. Emmi

(Emmi, Anne-Mari ja Juulia)

Elektroniikan sulautuminen sisustukseen

Elektroniikka on välttämätön osa nykypäiväistä elämäämme. Se näkyy sisustuksessa monin eri tavoin. Teknilliset laitteet ovat pienentyneet mutta silti pitkät johdot ja niiden ulkonäkö haittaavat sisustusta. Tulevaisuudessa tämä ongelma voi olla historiaa. Elektroniikkaa on alettu kehittää niin, että se sulautuu ja on selkeä osa sisustusta tai jopa piiloutuu kokonaan sisustuksen kokonaiskuvaan. Päällimmäisenä ovat mielessä sanat: langattomuus, huomaamattomuus ja yhteensopivuus. Löysimme aiheeseen sopivan sisustusblogin, joka esittelee kaiutinjärjestelmiä, jotka muotoilunsa ja langattomuutensa ansiosta piiloutuvat ja sopivat sisustukseen.

http://sisustusblogi.fi/aihe/tekniikka/

Totaalinen sulautuminen on myös mahdollinen trendi. Mitä, jos ei olisikaan erillistä elektronista välinettä vaan olisi vain lasipinta? Tutustuimme Tulevaisuuden visioita- nimiseen videoon, joka esittelee kuinka kodin lasi ja peilipintoihin on upotettu toimintoja. Videolla esimerkiksi makuuhuoneen seinällä oleva lasitaulu toimii herätyskellona, josta sitten voi lukea suoraan uutiset aivan kuin jättikokoisesta tablet-tietokoneesta sekä tyttö suurentaa jääkaapin ovessa olevaa perhekuvaa suuremmaksi.

VIDEO

Elektroniikan totaalisesti soluttautuessa kalusteisiin häviää ainakin osto vaiheen ongelma: ”Minkäs värinen televisio meille sopisi? ”. Ensimmäinen askel elektroniikan sulautumisella voisi kuitenkin olla langattomuus ja ulkonäöllinen muuntautuminen sisustukseen. Televisioiden osalta muuntautuminen on alkanut. Samsung on tuomassa markkinoille 85 tuumaista Samsung S9- televisiota joka on enemmän taideteos kuin elektroninen laite. Kyseistä televisiota pääset tutkimaan täältä:   http://m.gloria.fi/artikkeli/sisustus/design/televisio_kuin_kaluste_tai_taideteos .  Vielä on kuitenkin paljon elektroniikkaa, joka odottaa sulautumistaan.

Kirjoittaja:Anne-Mari Korhonen

Ryhmä: Anne-Mari Korhonen, Emmi Kinnunen ja Juulia Manninen