Aihearkisto: media

Kuluttajan irtautuminen lähetysajoista

Nykyään kuluttaja voi hankkia tietoa tv:stä lehdistä, kirjoista radiosta ja internetistä, joista viimeisimmän merkitys on korostunut viime aikoina. Syynä lienee internetyhteyksien nopeutuminen sekä tekniikan kehittyminen. Tietokonemaailmassa kuluttaja ei ole enää sidottu aikatauluihin, vaan hän voi itse valita ja katsoa haluamaansa aineistoa silloin kun haluaa.

Viimeaikainen kehitys on pakottanut perinteiset mediatalot muuttumaan yhteiskunnan tarpeiden mukaisiksi ja karsimaan perinteistä sisältöä ja henkilöstöä. Nämä yhtiöt ovat ohjanneet kehitystään kysynnän mukaiseksi. Lehdet ja televisioyhtiöt tarjoavatkin nykyisin sisältöään laajasti myös verkkoympäristössä. Ilmiö ei rajoitu pelkästään asiasisältöihin, vaan myös viihde on siirtynyt netin puolelle.

Viimeisen parin vuoden aikana Suomen markkinoille on ilmestynyt useita kansainvälisiä netti-tv – ja videovuokrauspalveluja, joista Netflix lienee suosituin. Kiinteällä kuukausimaksulla käyttäjä saa katsella niin paljon sisältöä kuin haluaa milloin vain haluaa. Luultavasti juuri edullinen hinta sekä valinnan vapaus ovat tuoneet näille palveluille paljon käyttäjiä.

Jo olemassa olevat videopalvelut kuten Youtube ovat muokkautuneet osalle käyttäjistä tiedonhankintalähteiksi ja käyttäjäkanavat ovat muokkautuneet tv-kanavamaisiksi. Myös aikaisemmin tekstimuodossa olleet blogit ovat siirtyneet ainakin osittain videomuotoon, vlogeiksi. Monien tällaisten vlogien katsojamäärät ovat todella suuria ilmiön ikään nähden.

Uusi ilmiö on myös uutisportaalit, kuten Ampparit.com sekä Newsnews.fi. Kyseessä on palvelu, johon kerätään useamman uutismedian tarjontaa samalle portaalille. Palvelun avulla käyttäjä löytyy helposti netin luetuimmat artikkelit ja katsotuimmat videot.

Pitkään musiikkimediaa haitannut musiikkipiratismi on osoittanut notkahtamisen merkkejä uusien musiikkipalvelujen, kuten Spotifyn ja Sonyn Music Unlimited yms. tultua markkinoille. Voit kuunnella musiikkia mainosrahoitteisesti tai pienellä kuukausimaksulla. Käyttäjä voi valita mitä kuuntelee ja milloin kuuntelee, ja lisäksi hän voi tehdä omia soittolistojaan, jotka sitten voidaan jakaa muille käyttäjille.

Myös radioyhtiöt ovat muokkautuneet käyttäjien tarpeisiin tarjoamalla podcast-eli nettisisältöä. Käytännössä kuulija voi kuunnella lähetykset milloin itse haluaa. Tämä on tarjonnut myös pienemmille tekijöille mahdollisuuden tarjota sisältöään laajemmalle kuulijakunnalle ja täysin laillisesti.

Kaikki nämä ilmiöt kertovat siitä, että informaation määrä on kasvanut yksilölle liian suureksi. Kaikkea ei yksinkertaisesti voi enää seurata. Sen vuoksi kuluttaja voi omien mielenkiinnon kohteidensa perusteella itse päättää, mitä seuraa. Palveluiden tarjoajien välinen kilpailu puolestaan kiristyy nousseiden tarjoajamäärien vuoksi. Media on yksilöitymässä.

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201316526

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/09/03/sanoma-lakkauttaa-kolme-lehtea-ja-karsii-vakea/201312232/170

http://yle.fi/uutiset/mtv3n_irtisanomiset_heikentavat_television_asiaohjelmistoa/6897229

http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/videobloggaaja-soikku-ja-justimusfilmsin-sami-youtube-tulot-ovat-kiva-lisa

http://nyt.fi/20131021-tubettajat-jakavat-elaemaestaeaen-kertovia-videoita-netissae/

http://www.newnews.fi/

http://www.ampparit.com/

http://www.hs.fi/talous/a1379060935350

http://www.hs.fi/talous/a1381031629978

T:Sami&Antti

Mainokset

Liikkuvan kuvan voima

Median määrä on nykypäivänä valtava. Media koostuu kuvista ja yhä enemmän liikkuvasta kuvasta, videosta. Luultavasti liikkuva kuva kotien ja julkitilojen pinnoissa tuleekin lisääntymään huomattavasti. Esimerkiksi Kampin toriin Helsinkiin on tuotu kirkas videotaulu. Myös Turun uuden kauppakeskuksen Kultatalon aulaan on tuotu eloa kahden kerroksen korkuisella videotaululla. Tällä hetkellä taulussa liikkuu kultasadetta mainosten lisäksi.

kuva

Kuva voidaan tuoda tilaan muun muassa videotykillä heijastamalla. Nykyteknologian avulla on myös mahdollista tuottaa liikkuvaa kuvaa suoraan tasaiselle pinnalle ilman projektoreita kuten LED-teknologialla. Liikkuvan kuvan mahdollisuudet ovat laajat, esimerkiksi Iso-Britanniassa liikkuvaa kuvaa käytetään rauhoittamaan leikkauksiin meneviä lapsipotilaita.

http://www.jasonbruges.com/projects/uk-projects/nature-trail

Tulevaisuudessa liikkuva kuva tulee olemaan suuremmassa osassa myös yksityisessä sisustuksessa valoinstallaatioina, tauluina ja tunnelman luojana. Esiasteita on jo nähty digitaalisissa kuvakehyksissä, seinään heijastettavissa kellotauluissa ja videotykkien käytön lisääntymisessä.

Wivi, Heidi ja Mila

Heikkoja signaaleja tulevaisuuden työympäristöstä: Konttorikoirista ihmisiksi?

”Nordicum -lehteen vastikään haastateltu yhteisösuunnittelun guru Johan Worthington totesi, että tilan luodessa nahkaansa toimistokaan ei enää ole vain paikka informaation prosessointiin, vaan luovuuden ja innovaation lähde – ja jos konttori ei iske kipinää, voidaan hyvällä syyllä kysyä: miksi ei? Worthingtonin mukaan vanhan systeemin alla meillä oli rakennuksia ja tuotteita, kun nykyään on elämyksiä ja ympäristöjä.

Tilan muodonmuutos on vasta alussa.”

– Jussi Sinkko // pääkirjoitus ”käymistilassa”, Prointerior 2/2012 //

Työskentelytilat – Mitä? Missä? Miten?

Työympäristössä konttoriaika näyttää umpeutuvan ja työskentelytapoja sekä tiloja lähestymme yhä – voisiko sanoa – inhimillisin mielin.

Hierarkiaa korostavat koirankopit alkavat kehittyä motivoivammiksi avo- ja monitoimitiloiksi. Ilmoille valkenee yhä enemmän suunnannäyttäjiä. Yksi heistä on Microsoft avokonttorillaan.

lego

”Inspiraatiotilassa” on säkkituoleja ja pikkupöytiä. Tilassa voi työskennellä läppärin kanssa. Huoneessa on myös lelunurkkaus, jos lapselle ei saanutkaan hoitajaa.
http://www.tietokone.fi/uutiset/microsoft_rakensi_tulevaisuuden_toimiston

Jo alkaneelle muutokselle suureksi tueksi nousevat psykologiset ja henkiset aspektit. Liike-elämässä rationaalisen mielen rinnalle nousevat yhä voimakkaammin intuitiiviset ja henkiset lähtökohdat. Yhtenä seurauksena esimerkiksi meditaation tie liike-elämään ja työpäivien arkeen, jota muun muassa KauppalehtiOPTIO numerossaan 1/2013 esittelee ”Ole tässä, ole läsnä” -artikkelissaan. Työtilojen suunnittelussa merkittävän painopisteen tulee lohkaisemaan työtilan käyttö myös henkisen latautumisen tyyssijana.

Kun työelämä muuttuu ohjautumalla ihmisen sisäisistä voimavaroista päin, luo se uusia vaatimuksia tilasuunnittelulle, ei pelkästään työpaikalla, vaan myös muissa julkisissa tiloissa. Tiloissa, joissa on hyvä olla, ajatus virtaa ja työskentely on samaan aikaan sekä tehokasta että miellyttävää. Inspiroivana työympäristönä voi toimia esimerkiksi satunnainen kahvila tai vaikka bussipysäkki.

Niin yritysten kuin myös julkisten tilojen haasteeksi nousevat tilojen käyttökapasiteetit suhteessa kaikkiin henkisiin ja konkreettisiin työskentelyn tarpeisiin. Tarvitaan oivallisia ja erittäin joustavia monitoimitiloja.

Tilasuunnittelun mahdollisuudet

Toimiviin monitoimitiloihin ratkaisuja löytyy kehittyvästä tietotekniikasta, teknologiasta, tekniikasta ja oivallisista tilaratkaisuista.

Esimerkkinä oivallisiin monitoimitilaratkaisuihin johdattelee Resource Furniture jo olemassa olevilla kalusteillaan:


Lisäksi esille noussut BLARP eli Business Live Action Role Play –ohjelma herättelee mielenkiintoa. Herää kysymys siitä missä määrin työskentely ja pelaaminen tulevat tulevaisuudessa sekoittumaan?

BLARP –ohjelmasta hieman lisää osoitteessa:
http://www.tietokone.fi/uutiset/2007/sarasvuo_valloittaa_maailmaa_blarp_ohjelmalla

A Mantsinen & K-M Mustonen

3D-holografia: Scifistä osaksi nykypäivää

”Help me, Obi Wan Kenobi. You’re my only hope”. Näin kuuluu Prinsessa Leian avunpyyntö Obi Wanille R2-D2:een tallennetussa hologrammiviestissä. Tämä Star Wars -elokuvasta tuttu kohtaus voi muistua usean mieleen, kun mainitaan sana ”hologrammi”. Kyseisiä hologrammeja on kuviteltu pitkään esiintyvän vain osana scifi-maailmoja. Pian kaikki on kuitenkin toisin: 3D-holografia on nousemassa osaksi arkipäiväistä elämäämme.

Hologrammi on monelle tuttu käsite, neljäkymmentä vuotta vanhaa tekniikkaa käytetään edelleen, esimerkiksi esittämään rahan aitous. Varsinaisia kolmeulotteisia hologrammeja, eli 3D-holografiaa, on moni nähnyt vain elokuvissa ja kirjallisuudessa. Holografiatekniikkaa ollaan kuitenkin kehitetty kaikessa hiljaisuudessa eteenpäin ja kehityksen tuotoksia voi ihastella paikanpäällä vaikkapa messuilla:


Videolla näkynyt tekniikka on mahdollistanut esimerkiksi vuosia sitten menehtyneen räppärin, Tupacin, palaamaan lavalle haudan takaa:


Edellisissä videoissa näkynyt tekniikka antaa kolmeulotteisen näkymän vain tietystä kulmasta. Seuraavalla videolla päästään lähemmäksi Star Warsissa nähtyä ”kuvan piirtäminen ilmaan valosäteillä” -tekniikkaa, mutta näkymän luomiseen käytetään apuna pyörivää peliä:


Seuraavalla videolla ollaan jo lähellä Star Warsia, mutta kovin tarkkoja kuvia ei tekniikalla pystytä luomaan, eikä tekniikka ole kovinkaan turvallinen:

 

On vain ajankysymys milloinka 3D-hologrammit yleistyvät osaksi viihde-elektroniikkaa pyyhkien 3D-näytöt pois altaan. Esimerkiksi suurimmat älypuhelin valmistajat ovat jo patentoineet omia konseptejaan, joissa käytettäisiin hyväksi 3D-holografiaa.

Tulevaisuudessa 3D-holografialla voi olla paljon erilaisia käyttötarkoituksia ja se voi olla hyvinkin merkittävä osa tulevaisuuden muotoilua. Jos tällaisten käyttömahdollisuuksien pohtiminen sekoittaa pääsi; lisätäänpä soppaan vielä ajatus siitä, jos hologrammeja pystyisi koskettamaan:

 

– Kalle Sievänen

 

A DAY MADE OF GLASS, CORNING INCORPORATED

Corningilla on pitkä historia lasin ja keramiikan käytöstä tieteellisiin ja teollisiin tarkoituksiin. Yhtiö on toiminut jo vuodesta 1851. Yhtiö on valmistanut mm. ensimmäisiä optisia linssejä autojen valoihin. Nykyään yhtiö valmistaa komponentteja, jotka ovat kulmakiviä tämän päivän huipputeknologiassa. Corning valmistaa esimerkiksi kosketusnäyttöpuhelimien lasinäyttöjä.

Corningilla on vahva visio arkisesta elämästä, johon huipputeknologia kuuluu olennaisena osana.

Onko tämän päivän kosketusnäyttöpuhelimet vain pintaraapaisua tulevaisuudesta, jolloin voisimme keskustella videopuhelun välityksellä lasisella keittiönpöydällä isoäidin kanssa?

Corning Incorporated websites: http://www.corning.com

Toyota Fun-Vii

Toyotan vastikään esittelemä Fun-Vii konseptiauto on, kuin älypuhelin neljällä pyörällä. Fun-Viissä sisä- ja ulkotilat toimivat ”näyttöinä”, joilla on mahdollista vaihtaa auton väriä ja kuviointia makunsa ja fiiliksen mukaan.

Totta kai autossa on myös mukana Star Wars- elokuvista tuttu hologrammi, joka tällä kertaa toimii navigaatio-ovimikkona.

Lisää aiheesta:

Daily Mail
Tekniikka & Talous